Sege ån vesistö (ruots. Sege ås avrinningsområde, vesistöaluetunnus 90) muodostuu Itämeren Juutinraumaan laskevan Sege ån ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 334 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]

Ruotsin päävesistöalueet
Kartta Sege ån vesistöstä

Pääuoma muokkaa

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Sege å, joka alkaa Börringesjönin järvestä, ja jonka pituus on 40 kilometriä. Sen keskivirtaama (MQ) on 2,7 kuutiometriä sekunnissa, mikä tekee noin 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Talven jälkeen huippuvirtaamien keskiarvo (MHQ) on 14 kuutiometriä sekunnissa.[4][a]

Vesistön valuma-alue muokkaa

Sege ån vesistö on pieni päävesistö sen pohjoispuolella sijaitsevan Höje ån vesistön (tunnus 91) naapurissa. Sillä ei ole yhteistä vedenjakajaa minkään muun päävesistön kanssa, vaan muiden mereen laskevien ojien tai purojen valuma-alueet ovat pieniä.[1]

Valuma-alueen piirteitä muokkaa

Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (22,6 %), turve (4,5 %), kalliomaa (0,4 %), hiekka ja sora (4,6 %), multamaa (32,6 %), savimaa (28,1 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,6 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (11,0 %), soita ja kosteikkoja (1,4 %), viljelymaita (58,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (12,5 %) sekä joutomaita (14,2 %). Näiden lisäksi on 2,2 % vesistöjä.[5]

Virtaamia muokkaa

Sege ån keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (–2013)

SMHI on julkaissut tilastossaan Sege ån virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 2,93 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 16,8 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,26 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 2,7 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 14 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 9,1 m³/s on mitattu helmikuussa 2012 ja pienin 0,1 m³/s viimeksi vuonna 2012. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot.[3]

Lähteet muokkaa

Huomautuksia muokkaa

  1. Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Sege å.

Viitteet muokkaa

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
  2. Sege ån joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
  3. a b Sege å (SE616871-132975) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.1.2021. (ruotsiksi)
  4. a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 4051–4054, viitattu 18.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b Sege ån vesistö (Excel-lomake nro 99), Vattenwebb, SMHI, viitattu 5.1.2021 (ruotsiksi)
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sege å
Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.