Saría
Saría (kreik. Σαρία; myös Sariá, Σαριά) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään ja sijaitsee Kárpathoksen pohjoispuolella. Saaren pinta-ala on 21 neliökilometriä ja asukasluku 45 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Saría kuuluu Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2][1]
Σαρία
Sarían saari satelliittikuvassa. Kárpathoksen saaren (etelässä) Saríasta erottaa kapea salmi.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Pachý Vounó, 631 m |
| Pinta-ala |
21 km² [1] |
| Asukasluku |
45 |
|---|---|
| Kieli |
Maantiede muokkaa
Saría sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä suuremman Kárpathoksen saaren pohjoiskärjen edustalla. Saari muodostaa yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kárpathoksen kunnan, joka kuuluu Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.[2] Kallioiselle Saríalle ovat ominaisia jyrkät rinteet ja irtokivet.[3] Saría yhdessä Kárpathoksen saaren pohjoisosan kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen, jolla on kokoa 112,98 neliökilometriä.[4][5] Suojelualueen uhkia ovat maaperäeroosio, tulipalot sekä ylilaidunnus.[6]
Saarella harjoitetaan metsästystä ja karjankasvatusta.[3] Saríalle pääsee veneellä Kárpathoksen pohjoisosassa sijaitsevasta Diafánin satamasta.[7]
Eläimistö muokkaa
Äärimmäisen uhanalaista[8] munkkihyljettä tavataan Natura 2000 -alueella.[9] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.[10] Muista nisäkkäistä alueella tavataan myös hiirenkorvasiippaa ja alppipikkulepakkoa. Matelijoista Natura 2000 -alueella tavataan Chalcides ocellatus ocellatus -skinkkiä, joka on silmäskinkin alalaji sekä Hemidactylus turcicus- ja Cyrtopodion kotschyi -gekkoja. Alueen muita eläinlajeja ovat sammakkoeläimiin kuuluva mölysammakko ja salamanterien heimoon kuuluva Lyciasalamandra luschani.[6][9]
Saría muodostaa yhdessä Kárpathoksen saaren pohjoisosan kanssa 87,91 neliökilometrin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen, jolla pesii muun muassa välimerenlokkeja. Muita alueella asuvia lintulajeja ovat sinirastas ja vuorikotka. Alueen pinta-alasta 85 prosenttia on maatalouden käytössä, 5 % kalastuksen käytössä ja loput 10 % on käyttämätöntä. Alueesta 78 % on pensaikkoa ja 8 % kallioisia merenrantoja ja rantajyrkänteitä. Loput 5 % alueesta on alkuperäisen havumetsän peitossa. Lintualueen uhkia ovat esimerkiksi tulipalot, laiton metsästys, metsänhakkuut, vieraslajit ja matkailu.[3]
Kasvillisuus muokkaa
.jpg)
Sarían kasvillisuus on phryganaa.[3] Saarella on useita harvinaisia ja kotoperäisiä kasvilajeja. Sarían ja Kárpathoksen pohjoisosan käsittävällä Natura 2000 -alueella tavattavista kasvilajeista IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan (1993) kuuluvat ja Kreikan laissa suojeltuja ovat muun muassa kellojen sukuun kuuluvat Campanula delicatula ja Campanula carpatha, paloyrttien sukuun kuuluva Phlomis pichleri, neilikkojen sukuun kuuluva Dianthus fruticosus ssp. carpathus, lyijykukkakasvien heimoon kuuluva Limonium carpathum, asterikasvien heimoon kuuluva Staehelina fruticosa, törmäkukkien sukuun kuuluva pensastörmäkukka, marattien sukuun kuuluva Asperula tournefortii, kohokkien sukuun kuuluva Silene ammophila ssp. carpathum, ukonnauriiden sukuun kuuluva Erysimum candicum ssp. carpathum ja villakkojen sukuun kuuluva Senecio gnaphalodes. Suojelualueella kasvavia CITES-sopimuksen C-liitteessä mainittuja kasvilajeja ovat muun muassa kalkkikämmekköjen sukuun kuuluvat kartiosaalepjuuri ja Anacamptis sancta. Suojelualueen muita kasvilajeja ovat esimerkiksi huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka, lemmikkikasvien heimoon kuuluva Lithodora hispidula ssp. hispidula, matarojen sukuun kuuluva Galium canum ssp. ovatum ja munkinhuppujen sukuun kuuluva Arum creticum.[6]
Historia muokkaa
Antiikki muokkaa
- Pääartikkeli: Antiikin Saros
Sarían saarelta on löydetty merkkejä asutuksesta, jotka on ajoitettu myöhäiselle neoliittiselle kaudelle eli noin vuosille 4000–3000 eaa. sekä pronssikaudelle vuosille 2300–2000 eaa. Antiikin aikana saari tunnettiin nimimuodossa Saros. Saarella oli ainakin yksi polis eli kaupunkivaltio, jonka nimi oli oletettavasti myös Saros. Toisaalta saarella mainitaan olleen myös Nisyros-niminen kaupunki, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko kyseessä sama vai eri kaupunki. Myöskään kaupunkien sijainnista saarella ei ole täyttä varmuutta. Saaren koillisrannikon Palátianlahden läheisyydessä, Kástelloksen kukkulalla on sijainnut akropolis, jolta on löytynyt muurien jäänteitä sekä hautakammioita.[11][12] Se oletetaan yleensä Saroksen kaupungin paikaksi.[12]
Myöhempi historia muokkaa
Löytöjen perusteella Saría säilyi asuttuna varhaisella kristillisellä ja bysanttilaisella kaudella. Palátianlahden pohjoispuolella on kahden basilikakirkon rauniot. Samoin antiikin akropoliilla sijaitsi basilika. Itärannikon Palátiassa oli 800- ja 900-luvuilla asutuskeskus, jossa oli kivestä rakennettuja yhden huoneen taloja. Taloissa oli kaareutuva kartiomainen katto. Samankaltaisia taloja on esimerkiksi Turkin kaakkoisosassa ja Syyriassa.[13]
Sarían saari kuului vuoden 2010 loppuun saakka Ólympoksen kyläkuntaan. Vuoden 2011 alussa Saría päätyi Kárpathoksen kunnan osaksi, kun Ólympos liitettiin siihen.[14][15]
Lähteet muokkaa
- Georghiou, K. et al.: GR4210003 (pdf) Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Kiminas, Demetrius: The Ecumenical Patriarchate, s. 111. Wildside Press LLC, 2009. ISBN 1434458768. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.3.2012). (englanniksi)
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b c d gr172 Saria island and northern Karpathos Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Kreikan lintutieteellinen seura). Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Georghiou et al, s. 1–2
- ↑ Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Arkistoitu 28.5.2010. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Georghiou et al, s. 8–9
- ↑ Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 299–300. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0. (englanniksi)
- ↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Georghiou et al, s. 5
- ↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”516 Saros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b Saros (Karpathos) 1 Saria - Σάριοι ToposText. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Patsiadá, Vasilikí (kään. engl. Dovletis, Onoufrios): Karpathos: Saria island 2006. ΙΔΡΥΜΑ ΜΕΙΖΟΝΟΣ ΕΛΛΗΝΙΣΜΟΥ. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
- ↑ ΧΑΡΤΕΣ ΚΑΛΛΙΚΡΑΤΗ OKXE. Viitattu 27.3.2012. (kreikaksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Arkistoitu 15.2.2012. Viitattu 27.3.2012. (kreikaksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saría Wikimedia Commonsissa
