Kálymnos

saari Kreikassa

Kálymnos (kreik. Κάλυμνος; transl. myös Kálimnos) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 111,581 neliökilometriä ja asukasluku 16 001 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Kálymnos kuuluu Kálymnoksen kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki on Póthia.[1]

Kálymnos
Κάλυμνος

Kálymnoksen saarta.

Sijainti
Saariryhmä
Korkein kohta
Profítis Ilías, 760 m
Pinta-ala
111,581 km²
Väestö
Asukasluku
16 001
Suurin kaupunki
Kieli
Kartta

Maantiede

muokkaa

Kálymnos sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Léros luoteispuolella ja Kos eteläpuolella. Muita sen lähellä sijaitsevia saaria ovat Télendos länsipuolella, Kalólimnos koillispuolella, Nerá eteläpuolella sekä Pláti ja Psérimos itäpuolella.

 
Vathýksen kylä saaren itärannikolla.

Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (760 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät

muokkaa
Pääartikkeli: Kálymnoksen kunta

Kálymnos kuuluu hallinnollisesti Kálymnoksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kunta kuuluu Kálymnoksen alueyksikköön, johon kuuluu myös useita muita alueen saaristokuntia.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkaupunki Póthia eli Kálymnoksen kaupunki (12 324 asukasta vuonna 2011), joka sijaitsee luonnonsatamalahdessa saaren etelärannikolla; sekä Pánormos (2 069 asukasta), Vathýs (492), Myrtiés (325) ja Árgos (278).[1][2] (Katso myös: Luettelo Kálymnoksen kunnan kaupungeista ja kylistä.) Póthia on yksi koko Egeanmeren saariston suurimmista kaupungeista.[1] Saaren vanha pääkylä Chorió, joka sijaitsee saaren sisäosissa Póthian luoteispuolella, on nykyisin kasvanut yhteen pääkaupungin kanssa.

Historia

muokkaa

Antiikki

muokkaa
Pääartikkeli: Antiikin Kalymna

Antiikin aikana Kálymnos tunnettiin alun perin nimillä Kalydna ja Kalydnos. Nimi esiintyy jo Homeroksella. Nimi on mahdollisesti peräisin sanoista kalos (”hyvä”) ja ydnos (”vesi”), toisin sanoen se tarkoitti saarta, jolla oli hyvää vettä. Kreikkalaisessa mytologiassa Kalydnos oli yksi Uranoksen ja Gaian pojista, joka päätyi saarelle. Myöhemmän antiikin aikana nimi muuntui muotoon Kalymna.[3][4][5][6]

 
Kálymnoksen länsirannikkoa ja Télendoksen saari.

Kálymnos on ollut asutettu viimeistään neoliittiselta kaudelta lähtien. Saaren varhaiset asukkaat olivat mahdollisesti kaarialaisia. Myöhemmin sen asuttivat foinikialaiset ja sitten doorilaiset. Doorilainen historia näkyy edelleen muun muassa paikallisessa murteessa. Homeroksen kertomuksessa osa Agamemnonin laivoista haaksirikkoutui saarelle palatessaan Troijan sodasta. Miehistöt jäivät asumaan saarelle ja perustivat sinne kaupungin, joka sai heidän kotimaansa mukaan nimen Argos.[6]

Antiikin ajalla saarella oli ainakin myöhemmässä vaiheessa oletettavasti yksi polis eli kaupunkivaltio, Kalymna. Se koostui useammista kaupungeista tai demoksista, joista tärkeimpiä olivat Pothaia, Panormos ja Orkatos, eikä sillä välttämättä ollut yhtä kaupunkikeskusta.[3] Persialaiset valtasivat Kalymnan samaan aikaan kuin Joonian rannikon. Se vapautui persialaisten vallasta vuonna 477 eaa., päätyi Ateenan valtapiiriin ja liittyi Deloksen meriliittoon. Vuonna 357 eaa. Mausolos valtasi saaren. Myöhemmin Kalymna kapinoi ja palasi Ateenan valtapiiriin. Saaren etäisyys Ateenasta antoi sille suhteellisesti enemmän vapautta. Myöhemmin saaren valtasivat ensin makedonialaiset ja sitten roomalaiset.[6][7]

Myöhempi historia

muokkaa
 
Kálymnoksen pääkaupunki Póthia.
 
Merisieniä Póthiassa.

Kálymnoksella oli suuri maanjäristys varhaisella bysanttilaisella kaudella vuonna 535 jaa.[8] (tai 554 jaa.).[9] Sen seurauksena pala saaren länsiosasta irtosi erilleen. Näin syntyi nykyinen Télendoksen saari.[10]

Keskiajalla Kálymnoksen asutus vetäytyi saaren sisäosiin Chorión kylään. Bysanttilaisella ajalla saari vallattiin ja tuhottiin usein. 1300-luvulla sen valtasivat venetsialaiset ja vuonna 1522 osmanit. Vuonna 1912 saari siirtyi muun Dodekanesian tavoin Italian vallan alle. Italialaisten antauduttua saari oli brittien hallinnassa vuoteen 1947 (virallisesti 7. maaliskuuta 1948 saakka), jolloin saaresta tuli osa Kreikkaa.[6]

Nähtävyydet

muokkaa

Kálymnoksen nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Póthian kaupungin arkeologinen museo, merisienten kalastusta ja -valmistusta esittelevät käsityöpajat, sekä Pyhän Sabbaksen (Ágios Sávvas) luostari. Póthian lounaispuolella sijaitsee Chrysocherián linna, jossa on myös luostari, ja vanhassa pääkylässä Chorióssa Péra Kástron linna. Saaren etelärannikolla sijaitsee Kefálaksen meriluola ja itärannikolla Daskaleión meriluola. Vuoristoinen saari on nykyisin myös kalliokiipeilykohde. Läheiset Télendos ja Psérimos ovat suosittuja päiväretkikohteita.[11][12]

Liikenne

muokkaa

Saaren pääsatama on Póthia. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Kálymnoksen lentoasema, josta on lentoja Ateenaan, sijaitsee vuorella noin seitsemän kilometriä Póthiasta luoteeseen.

Lähteet

muokkaa
  • Karpodini-Dimitriadi, E. (päätoim): Kreikan saaret - Matkaopas kaikille Kreikan saarille. Suomentanut Toni Ahola. Ateena 1992: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992. ISBN 960-212-259-0

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Kreikan saaret, 1992, s.174
  3. a b Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”485 Kalymna”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  4. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KALYMNOS (Κάλυμνος) The Dodecanese, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. Smith, William: ”Calymna”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. a b c d History and Mythology Kalymnos Guide. Viitattu 4.8.2015.
  7. Kalymnos History Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.
  8. Telendos Island in Kalymnos Greeka.com. Viitattu 24.5.2019.
  9. Tiny Islands of the Dodecanese: A Guide to Telendos Greece Is. Viitattu 24.5.2019.
  10. History Telendos.com. Arkistoitu 17.11.2011. Viitattu 3.8.2015.
  11. ”Kalimnos”, Greek Island Hopping 2008, s. 373–378. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2
  12. Kalymnos Greeka.com. Viitattu 4.8.2015.

Aiheesta muualla

muokkaa