Sapotillakasvit

Sapotillakasvit eli sapotillapuukasvit (Sapotaceae) on kasviheimo lahkossa Ericales. Heimoon kuuluu noin 1100 kasvilajia, jotka jaetaan lähteestä riippuen 53–58 sukuun. Heimon lajit ovat lähinnä trooppisten alueiden puita. Monet lajit ovat ravintokasveina viljeltyjä hedelmäpuita.

Sapotillakasvit
Sapotillapuu (Manilkara zapota)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophyta
Lahko:	Ericales
Heimo:	Sapotillakasvit Sapotaceae Juss.
Synonyymit
Achradaceae Vest Boerlagellaceae H. J. Lam Bumeliaceae Barnhart Sarcospermataceae H. J. Lam
Katso myös
Sapotillakasvit Wikispeciesissä   Sapotillakasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Kuvaus

Sapotillakasvit ovat monivuotisia puuvartisia kasveja. Useimmat lajit tuottavat lateksimaista maitiaisnestettä. Lehdet ovat yleensä asettuneet kierteisesti tai vuorottaisesti, joillakin lajeilla tosin vastakkaisesti. Ne ovat muodoltaan soikeat tai suikeat ja ehytlaitaiset. Kukat ovat yleensä pienissä ryhmissä lehtihangoissa. Ne voivat olla yksi- tai kaksineuvoisia. Verhiö koostuu joko yhdestä 4–6 verholehden kiehkurasta, tai kahdesta 2–4 verholehden kiehkurasta. Terälehtiä on usein enemmän kuin verholehtiä, jopa kaksinkertainen määrä. Heteet ovat asettuneet terälehtiin nähden vastakkain ja niitä on yhtä monta kuin terälehtiä. Hedelmä on tyypiltään marja tai luumarja. Siementen lukumäärä vaihtelee.

Luokittelu

Sapotillapuukasvit jaetaan kolmeen alaheimoon:

1. Sarcospermatoideae Swenson & Anderberg

Alaheimossa on vain suku Sarcosperma, jonka kuusi lajia kasvaa Kaakkois-Aasiassa. Kasvien lehdet ovat korvakkeelliset. Kukintolapakko on hyvin kehittynyt, itse asiassa se on surkastunut haara. Kukassa on toimivien heteiden lisäksi lyhyitä, leveitä ja suomumaisia joutoheteitä. Kehrä puuttuu. Yksi tai kaksi yhteen kasvanutta emilehteä muodostaa sikiäimen, jonka päässä on tukeva vartalo. Siemenet ovat pyöreitä ja vailla ravintovarastoa eli endospermiä.

2. Sapotoideae Eaton

Alaheimo koostuu 27 suvusta ja 543 lajista, joiden levinneisyys on pantrooppinen. Lehdet ovat korvakkeelliset tai korvakkeettomat. Suurimmat suvut ovat Palaquium (120 lajia), mahuapuut (Madhuca, 110 lajia), sapotillapuut (Manilkara, 80 lajia), marmulanot (Sideroxylum, 75 lajia) ja baulapuut (Mimusops, 50 lajia).

3. Chrysophylloideae Luersson

Alaheimo käsittää 25 sukua ja 550 lajia kaikkialla tropiikissa. Lehdet ovat korvakkeettomat. Heteet sijaitsevat tavallisesti korkealla teriötorvessa, ja toisinaan kukassa on myös joutoheteitä. Vartalossa on useita erillisiä luottipintoja. Siemenessä on runsas endospermi tai se puuttuu kokonaan. Sirkkalehdet ovat kookkaita, kasvulehtimäisiä. Runsaslajisimmat suvut ovat poutapuut (Pouteria, lajiluku mahdollisesti 235), Planchonella (110 lajia), tähtiomenat (Chrysophyllum, 80 lajia), Pleioluma (noin 40 lajia) ja balatapuut (Micropholis, 38 lajia).

Sukuja

Argania Aubregrinia Aulandra Autranella Baillonella Beccariella Boerlagella Breviea Burckella Capurodendron Chromolucuma Chrysophyllum – tähtiomenat Delpydora Diploknema Diploon Donella Eberhardtia Ecclinusa Elaeoluma

Englerophytum – silkkilavat Faucherea Gluema Inhambanella Isonandra Labourdonnaisia Labramia Lecomtedoxa Leptostylis Letestua Madhuca – mahuapuut Magodendron Manilkara – sapotillapuut Micropholis – balatapuut Mimusops – baulapuut Neohemsleya Neolemonniera Niemeyera Northia Omphalocarpum

Palaquium Payena Pichonia Planchonella Pouteria – poutapuut Pradosia Pycnandra Sarcaulus Sarcosperma Sersalisia Sideroxylon – marmulanot Synsepalum – taikamarjat Tieghemella – makorepuut Tridesmostemon Tsebona Van-royena Vitellaria – voipuut Vitellariopsis Xantolis

Levinneisyys

Sapotillakasveja tavataan kaikkialla maailman trooppisilla alueilla.

Käyttö

Useat lajit tuottavat syötäviä hedelmiä, kuten lukuma (Pouteria lucuma), sapotillapuu (Manilkara zapota) ja Synsepalum dulcificum. Voipuun (Vitellaria paradoxa) siemenistä saadaan karitevoita, jota käytetään raaka-aineena kosmetiikkatuotteissa. Lisäksi Palaquium-suvun lajien maitiaisnesteestä on tehty guttaperkkaa.

Kuvia

• 
  Intianbaulapuu (Mimusops elengi)
• 
  Öljymahuapuu (Madhuca longifolia)
• 
  Voipuu (Vitellaria paradoxa)

Lähteet

• Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.