Sangisjoki

Sangisjoki (ruots. Sangis älv, Sangisälven) on Ruotsissa Norrbottenin läänissä Kainuun- ja Haaparannan kunnissa virtaava 21 kilometriä pitkä Pohjanlahden Perämereen Sangisfjärdeniin laskeva joki. Se on Sangisjoen vesistön 109 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun loppuosa, joka saa alkunsa Lapinjärvestä. Seutu on meänkielistä aluetta ja monilla paikannimillä on kaksi- tai jopa kolmikieliset nimet. Tässä on käytetty meänkieleisiä nimiä, jos se on tuntunut järkevältä .

Sangisjoki Sangisälven
Maanosa	Eurooppa
Maat	Ruotsi
Läänit	Norrbotten
Maakunnat	Norrbotten
Kunnat	Kainuu, Haaparanta, Ylitornio
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Sangisjoen vesistö
Pinta-ala	1 230 km²
Järvisyys	6 %
Pääuoman pituus	109 km
Pääuoman osuudet	Sangisjoki ← Kukasjoki ← Kypasån ← Kiilisjoki ← Raitajoki ← Jänkisjoki ← Mukkajoki ← Ahmaoja
Joen uoman kohteita
Alkulähde	Lapinjärvi, Haaparanta
	65.9970°N, 23.4707°E
Laskupaikka	Sanki, Kainuu
	65.8316°N, 23.4759°E
Läpivirtausjärvet	Lapinjärvi, Kukasjärvi
Sivu-uomat	Lautajoki (d) (käännä suomeksi), Korpikån (d), Kukasjoki (d) (käännä suomeksi)
Mittaustietoja
Lähdekorkeus	29 m mpy.
Laskukorkeus	0 m mpy.
Korkeusero	29 m
Pituus	21 km
Kaltevuus	1,38 m/km
Keskiylivirtaama	82,3 m³/s (MHQ)
Keskivirtaama	12,9 m³/s (MQ)
Keskialivirtaama	3,14 m³/s (MNQ)
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Joen kulku ja ympäristö

Sangisjoki on antanut nimensä Sangisjoen vesistölle, joten se voidaan ajatella olevan vesistöalueensa pääuoma. Kartoissa sen niminen joki on vain Lapinjärvestä alkava osuus, joka laskee mereen. Se virtaa tyypillisessä pohjoisruotsalaisessa jokilaaksossa, jonka korkeampi ympäristö on metsämaata ja alava joenranta-alue osin viljeltyä ja harvaan asuttua aluetta. Joki virtaa kohtalaisen suoraan, vaikka matkalla on muutamia mutkia. Jo Lapinjärven luusuassa on pieni kynnys, jossa näkyy ilmakuvissa kuohuntaa. Korkean veden aikana voi luusuassa olla toinenkin lasku-uoma niin sanotun Pöllösaaren länsipuolelta. Joella on matkalla mereen varsinaisia koskia useita, joista merkittävimmät ovat Pitkäkoski (600 metriä, Långforsen), Kalliokoski (100 m, Hällforsen), Öbergsforsen (100 m) ja Björkforsen (200 m). Tandforsenin kohdalla joki on puhkaissut uomansa matalaan harjujaksoon ja tekee siinä mutkan. Harjulla sijaitsee soranottoalue ja harjua seuraa merkitty kävelypolku Skridfinnarleden. Idästä päin tulee tähän kohtaan Köyrynoja, joka yhtyy jokeen ennen harjua. Hieman alempana sijaitsee Hällforsenin pikkukylä, jossa luoteesta tuleva Pilkkabäcken yhtyy uomaan. Suurin sivujoki Korpikån yhtyy jokeen Björkfordin kirkonkylässä, missä se kasvattaa joen vesimäärää selvästi. Joensuussa sijaitseva Sangis on joenvarren kylistä suurin. Kylän keskellä virtaava joki valitsee uomansa lietesaarien välistä ja sen vastuulla on myös suiston monet lietesaaret ja sen mataluus. Jokea seuraa pohjoiseen päin sen länsipuolella kulkeva maantie 398, joka etääntyy Sangiksen kylässä rantatiestä (E4). Heti kylän yläpuolella kulkee joen ylittävä rantarata Haaparannalle. Joki siirtyy Tandforsin eteläpuolella Haaparannalta Kainuun puolelle.

Varsinaisessa Sangisjoessa on joitakin koskia, joista Pitkäkoski on pisin. Koskissa tapahtuu kuitenkin pudotusta, joka aiheuttaa eroosiota. Monen kosken alapuolella joki tekee mutkan ja siellä on leveäksi kuluneita suvantoja. Joen pudotus Lapinjärvestä merelle on 29 metriä, mikä on pituuteen suhteutettuna kaltevuutena 1,38 metriä kilometrille. Kaltevuus tasoittuu lähellä merenrantaa, minne ilmakuvista näyttäisi kertyneen paljon lietettä.

Joessa on yksi vesivoimalaitos Taipaleessa, joka tuottaa sähköä 0,3 megawattin teholla noin yksi gigawattituntia vuodessa.

Pääuoman yläjuoksu

Pääuoman osuudet
nimi	pituus (km)
Sangisjoki	21
Lapinjärvi
Kukasjoki	13
Kukasjärvi
Kypasån	3
Kypasjarv
Kiilisälven	3
Ytterträsket
Mellanån	1
Kiilisjärvi
Miekolompolo	2
Miekojärvi
Raitajoki	6
Raitajärvi
Jänkisjoki	9
Jänkisjärvi
Mukkajoki	4
Ahmaoja	8
Lähteet: 1 =

Vesistön pääuomana on sen alajuoksulla nimikkojoki Sangisjoki, joka alkaa Lapinjärvi (ruots. Lappträsket) järvestä. Vesistöalueen pääuoman on valinnut ruotsalaiset vesistöviranomaiset niin, että alajuoksulta alkaen seurataan jokaisessa yhtymäkohdassa virtaamaltaan vuolainta haaraa ylöspäin . Sangisjoen pituus on 21 kilometriä, mutta pääuoman kokonaispituus on 109 kilometriä. Latvoilta on ilmeisesti valikoitunut Ahmasoja, joka on siellä pisin sivuhaara. Se jatkuu Mukkajokena ja laskee sitten Jänkisjärveen. Sen laskujoki on 9 kilometriä pitkä Jänkisjoki, joka laskee Raitajärveen. Seuraavaksi tulee 6 kilometriä pitkä Raitajoki, joka laskee Miekojärveen, ja siitä virtaa Miekolompolo Kiilisjärveen, pienen Mellanånin kautta Ytterträsketiin. Tämän laskujoki on kolmekilometrinen Kiilisälven, joka laskee Kypasjarveen ja sen yhtä pitkä laskujoki Kypasån laskee Kukasjärveen. Alajuoksulla jokiosuudet kasvavat. Kukasjoki on 13 kilometriä pitkä ja se laskee Lapinjärveen. Tästä alkaa 21 kilometriä pitkä Sangisjoki, joka on antanut vesistöllekin nimensä. Se laskee Perämeren Sangisfjärdeniin.

Vesistöalue

Pääartikkeli: Sangisjoen vesistö

Sangisjoen vesistön (vesistöaluetunnus 3) pinta-ala on 1 230 neliökilometriä. Sen pääuoma on 109 kilometriä pitkä ja se virtaa yhdeksän järven läpi. Joella on seitsemän suurempaa sivujokea, joista vain kolme yhtyy varsinaiseen Sangisjokeen. Sivujoista suurin on Korpikån, jonka valuma-alue on 383 neliökilometrin suuruinen (31 %) ja toiseksi suurin Linkanjoki, jonka valuma-alue on 152 neliökilometrin kokoinen (13 %).

Lähteet