Samuel Roos
Samuel Roos (1. tammikuuta 1792 Eurajoki – 14. marraskuuta 1878 Vehmaa) oli lääkäri ja kirjailija sekä suomen kielen kehittäjä.[1]
Henkilötietoja muokkaa
Roosin vanhemmat olivat Rikantilan Nurkin talollinen Juhana Juhananpoika (Nurkki) ja Liisa Tuomaantytär. Hän kävi Porin triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1811. Roos opiskeli Turun akatemiassa ja valmistui ensin filosofian kandidaatiksi vuonna 1817 ja sitten lääketieteen kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi 1819, lääketieteen lisensiaatiksi 1821 sekä lääketieteen tohtoriksi 1832. Hänestä tuli riemumaisteri 1869.[1]
Roos avioitui vuonna 1823 Maria Lovisa Rindellin (21. maaliskuuta 1793 Masku – 6. huhtikuuta 1865 Vehmaa) kanssa. Heillä oli seitsemän lasta: Alfred Brynolf, Carl Didrik, Ebba Fredrika, Gustava Hildur, Ida Johanna, Karolina Lovisa ja Maria Nanna.
Roos on haudattu Vehmaan kirkon hautausmaalle. Eurajoen kunnantalon edustalla on vuonna 1992 pystytetty Roosin muistomerkki.
Lääkäri muokkaa
Lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvo Roosille myönnettiin vuonna 1832. Samana vuonna hän erosi Kajaanin piirilääkärin virasta, johon oli tullut 1823 ja jossa Roosin seuraaja oli Elias Lönnrot. Vuosina 1832–1840 Roos toimi Karjalan piirilääkärinä Joensuussa, minkä jälkeen hän oli ensin kaupunginlääkärinä Raumalla 1839–1842 ja sitten yksityislääkärinä Mynämäellä ja vuodesta 1842 Vehmaalla, jossa hän harjoitti myös maanviljelyä.[1]
Kielitieteilijä, kirjailija ja kääntäjä muokkaa
Roosin intohimona oli suomen kielen kehittäminen. Tunnetuin hänen keksimänsä uudissana on sähkö (vuodelta 1845). Muita hänen sepittämiään sanoja ovat havainto, hiilihappo ja lämpö (1845).[2] Lisäksi hän otti uudessa merkityksessä käyttöön sanat kaasu, kasvi, kehittää, luode (pakovesi), särmä ja vuoksi (nousuvesi).[3]
Hänen ensimmäinen kielitieteellinen julkaisunsa oli Johdatus Sanain oikeaan kirjoittamiseen vuodelta 1851. Muut julkaisut käsittelivät lääketiedettä (esimerkiksi väitöskirja Casus Lithiaseos vuodelta 1827), maataloutta ja kotitaloutta.
Roos julkaisi myös kirjeoppaan Muutamia Neuvoja ja Johdatuksia Lähetyskirjain tekemiseen (1855) sekä kaksiosaisen lastenhoidon oppaan Kristillinen ja terveellinen lasten kasvattaminen (1856, 1857).
Lisäksi hänen tuotantoonsa kuuluu useita käännöksiä, kuten runomuotoinen Phaidron, Auguston vapautetun, Aisopolaisia satuja vuodelta 1860 sekä Otto Ulen kysymysten ja vastausten muotoon laatima luonnonoppi Minkätähden ja Sentähden' vuodelta 1845.
Teoksia muokkaa
- Johdatus sanain oikeaan kirjoittamiseen. J. W. Lillja, Turku 1851
- Muutamia mieleen pantawia asioita myllyn rakentajoille Suomessa. J. W. Lillja, Turku 1851
- Muutamia neuvoja ja johdatuksia lähetyskirjain tekemiseen : suomen kieltä rakastavaisten ja harjoittavaisten ensi-tarpeeksi. Wilén, Turku 1855, 2. painos 1877
- Kristillinen ja terveellinen lasten kasvattaminen : 1–2 osa. Edlund, Helsinki 1856–1857
- Muutamia neuvoja ja johdatuksia lähetyskirjain tekemiseen : ensimmäisen suomenkielisen 1855 ilmestyneen painoksen lyhennelmä ; johdannon kirj. ja toimitustyön suorittanut Einari Kaskimies. Myynti- ja mainoskoulu, Helsinki 1960
Suomennoksia muokkaa
- Lyhyt kertomus vouti-oppilaisillen Suomen maan-viljelys-opistossa annetuista neuvoista : pellonviljelemisessä, niityn korjaamisessa ja nevain sulaamisessa ynnä huoneen-hallitus-luvunpitämisen kanssa ; suomentaa on kokenut Samuel Roos. Suomen Talous-seura, Turku 1845 (ruotsinkielinen alkuteos Sammandrag af föreläsningar för fogde-eleverne vid finska landtbruks-institutet. Åbo 1845)
- Otto Ule : Mintähden ja sentähden : kysymyksiä ja vastauksia kaikkeen luonnon tietoon kuuluvissa asioissa. Wilén, Turku 1845
- Luku- ja oppikirja tarpeellisista tiedoista suomalaisille kansankouluille ; saksalaisesta pastori Kirschin kirjasta suomentanut Samuel Roos. J. F. Granlund, Turku 1860, 3. painos 1873
- Amelie de Frese : Koto-askareet ; suom. S. R. Yleishyödyllinen käsikirjasto n:o 1. Edlund, Helsinki 1871
- Amelie de Frese : Järjestävä käsi taloudessa : eli emännän ohje : käytännöllisiä osotuksia keittiön, ruokavarain y.m.m. hoidossa ; suom. S. R. Yleishyödyllinen käsikirjasto n:o 2. Edlund, Helsinki 1873
- Johan Arrhenius : Maamme paras kulta eli Muutamia sanoja maamiehelle maaviljelykselle erinomattain tärkiässä asiassa. Suomen talousseuran kirjaisia kansalle 3. G. W. Edlund, Helsinki 1873
- Carl Adolf Lindqvist : Neuvoja, miten ensimmäinen lääkäri-apu on annettava sairastuneille koti-eläimille : maamiesten avuksi. Maanviljelys-kirjasto 2. Edlund, Helsinki 1873, 2. painos 1881, 3. painos 1888, 4. painos 1894
- J. F. Holm : Ruoka-kasviston hoidanta : sisältävä ruokakasvistojen perustamisen ja hoitamisen ynnä meidän ilmastollisiin oloihin sopivain ruokakasvien, marjapensasten ja hedelmäpuiden viljelemisen ; ruotsin kielen kirjoitettu, toisesta painoksesta suom. Samuel Roos. Edlund, Helsinki 1875
Lähteet muokkaa
- Arno Forsius: Samuel Roos (1792–1878) – lääkäri ja sanaseppä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Y. S. Koskimies: Tohtori Samuel Roos, Genos 1979, s. 37–48 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 631.
Viitteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Vanhoja kirjeenkaavoja, Kansan kuvalehti, 29.07.1932, nro 31, s. 27, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot