Salmijärvi (Petsamo)
Salmijärvi (ven. Сальмиярви) on Nikelin kuntaan kuuluva kylä Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Kylä sijaitsee Paatsjoen suvantojärven Salmijärven ja Kuotsjärven välisen salmen rannoilla Norjan rajan tuntumassa. Salmijärven läpi kulkee entinen Jäämerentie. Kylän pohjoispuolella Salmijärven rannalla on 102 metriä korkea Harjuvaara.[1]
Historia
muokkaaSalmijärvi kuului Suomelle vuosina 1920–1944 kuuluneeseen entiseen Petsamon kuntaan. Kuotsjärven itäpuolella sijaitsee Nikelin kaupunki, joka Suomen aikana tunnettiin nimellä Kolosjoki ja luettiin osaksi Salmijärven kylää. Salmijärven naapurikyliä Suomen aikana olivat Valasjärvi pohjoisessa sekä Pitkäjärvi ja Paatsjoen kolttien talvikylä etelässä.
Inarijärven ja Jäämeren välillä on aikoinaan kuljettu Paatsjokea pitkin. Vuonna 1916 Tie- ja vesirakennusten ylihallitus alkoi rakentaa vesireitin varrelle maantietä Ivalosta Paatsjoen laaksoon. Venäjän vallankumous ja Suomen sisällissota keskeyttivät tietyömaan, mutta reitin varrelle ehdittiin rakentaa hirsirakenteiset majatalot talousrakennuksineen arkkitehti Thure Hellströmin laatimilla tyyppipiirustuksilla. Yksi majataloista sijaitsi Salmijärvellä. Petsamon tultua liitetyksi Suomeen maantien rakentamista jatkettiin 1920-luvun alussa, ja tie nimettiin Jäämerentieksi.[2]
Vuonna 1921 Petsamon kunta jaettiin kolmeen koulupiiriin, joista yksi oli Salmijärvi. Salmijärven koulupiiri käsitti tuolloin koko Paatsjokilaakson. Salmijärven koulupiiristä erotettiin tämän jälkeen neljä uutta koulupiiriä: Menikka vuonna 1931, Höyhenjärvi 1932, Töllevi 1938 ja Kolosjoki 1939. Vielä Kolosjoen koulun perustamisen jälkeenkin noin 20–30 lasta joutui jäämään odottamaan Salmijärven koulun laajentamista.[3]
Väestö
muokkaaVuoden 1929 henkikirjoituksen mukaan Salmijärven 441 asukkaasta oli suomalaisia 394, kolttasaamelaisia 41 ja venäläisiä kuusi.[4] Salmijärven asukasluku kasvoi Suomen aikana nopeasti. Vuonna 1939 yli kolmannes Petsamon kaikista asukkaista asui Salmijärvellä. Asukkaita Salmijärvelle houkuttelivat Jäämerentien rakentaminen ja Paatsjokilaakson parhaat viljelysmaat. Kaikkein eniten Salmijärven asukaslukua lisäsi kuitenkin 1930-luvulla aloitettu Kolosjoen nikkelikaivosyhdyskunnan rakentaminen. Nopeinta kasvu oli vuosina 1938–1939, jolloin Salmijärven asukasluku kasvoi 831:stä 1 509:ään.[5]
Asukasluvun kehitys:
Lähteet
muokkaa- Onnela Samuli & Vahtola Jouko (toim.): Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944. Rovaniemi: Petsamo-Seura r.y., 1999. ISBN 952-91-0873-7
Viitteet
muokkaa- ↑ Petsamon kartta. Maanmittauslaitos, 1943.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria, s. 105–107. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, 2014. ISBN 978-952-60-5597-8 Väitöskirjan verkkoversio
- ↑ Rahkola Hilkka: Petsamon kansakoulut, s. 381, 385 & 397. (Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944) Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7
- ↑ a b Kuusikko Kirsi: Petsamolainen yhteiskunta, s. 125–126. (Teoksessa: Vahtola Jouko & Onnela Samuli (toim.) Turjanmeren maa, Petsamon historia 1920–1944) Rovaniemi: Petsamo-seura, 1999. ISBN 952-91-0873-7
- ↑ a b c d e f Onnela 1999, s. 107–108
Aiheesta muualla
muokkaa- Salmijärven sivu, Suomen Kuvalehti, 09.08.1924, nro 32, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot