Sally Pearson
Sally Pearson (o.s. McLellan, s. 19. syyskuuta 1986 Sydney) on uransa jo lopettanut australialainen yleisurheilija ja olympiavoittaja, jonka päälaji oli 100 metrin aitajuoksu.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Sally Pearson | |||
Maa:  Australia
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Lontoo 2012 | 100 m aitajuoksu | |
 Hopeaa |
Peking 2008 | 100 m aitajuoksu | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Daegu 2011 | 100 m aitajuoksu | |
| Kultaa |
Lontoo 2017 | 100 m aitajuoksu | |
| Hopeaa |
Moskova 2013 | 100 m aitajuoksu | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Istanbul 2012 | 60 m aitajuoksu | |
| Hopeaa |
Sopot 2014 | 60 m aitajuoksu | |
| Kansainyhteisön kisat | |||
| Kultaa |
Delhi 2010 | 100 m aitajuoksu | |
| Kultaa |
Glasgow 2014 | 100 m aitajuoksu | |
 Pronssia |
Melbourne 2006 | 4 × 100 m viesti | |
Pearson voitti vuonna 2003 alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa kultaa 100 metrin aitajuoksussa ja sijoittui 200 metrillä viidenneksi sekä juoksi Australian viestijoukkueessa, joka hylättiin alkuerissä. Pariisin MM-kilpailuissa hän oli myös mukana viestijoukkueessa, joka jäi alkueriin. Vuonna 2004 hän sijoittui alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa pronssille 100 metrillä ja neljänneksi 100 metrin aitajuoksussa sekä viidenneksi 4×100 metrin viestissä.
Pearson sai Melbournen Kansainyhteisön kisoissa 2006 pronssia 4×100 metrin viestissä, sijoittui seitsemänneksi 100 metrillä ja kaatui 100 metrin aitajuoksun loppukilpailussa. Osakan MM-kilpailuissa 2007 hän selviytyi sekä 100 metrillä että 100 metrin aitajuoksussa välieriin. Pikaviestissä Australian joukkue jäi alkueriin. Pekingin olympialaisissa 2008 Pearson juoksi 100 metrin aitajuoksussa hopealle. Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän sijoittui viidenneksi.
Pearson voitti maanosien cupissa 100 metrin aitajuoksun 2010. Saman vuoden Delhin Kansainyhteisön kisoissa hän sai kultaa 100 metrin aitajuoksussa ajalla 12,67[1]. Hän voitti alun perin myös 100 metrin juoksun, mutta hylättiin englantilaisten tekemän protestin jälkeen varaslähdön takia[2]. Daegun MM-kilpailuissa 2011 Pearson juoksi välierissä uuden Oseanian ennätyksen ja kautta aikain viidenneksi parhaan ajan 12,36.[3] Samana päivänä loppukilpailussa hän paransi aikaansa toistamiseen voitettuaan maailmanmestaruuden kautta aikain neljänneksi parhaalla ajalla 12,28.[4] Istanbulin sisäratojen MM-kilpailuissa 2012 hän voitti maailmanmestaruuden ajalla 7,73. Samana vuonna hän voitti Lontoon olympialaisissa kultaa olympiaennätyksellä 12,35.[5]
Moskovan MM-kilpailuissa 2013 Pearson sijoittui 100 metrin aitajuoksussa hopealle ajalla 12,50.[6] Sopotin MM-hallikilpailuissa 2014 hän sai hopeaa 60 metrin aitajuoksussa ajalla 7,85. Hän voitti 100 metrin aitajuoksun Glasgow'n Kansainyhteisön kisoissa 2014 ajalla 12,67. Pearson ei osallistunut Pekingin MM-kilpailuihin 2015 ja Rion olympialaisiin 2016 loukkaantumisten takia. Hän voitti 100 metrin aitajuoksun maailmanmestaruuden Lontoossa 2017 ajalla 12,59. Birminghamin MM-hallikilpailuissa 2018 hän karsiutui 60 metrin aitojen välierissä.
Pearson pitää hallussaan 100 metrin aitajuoksun Oseanian ennätystä 12,28 s.[7] Hän on voittanut Australian-mestaruuden 100 metrillä vuosina 2005–2007, 2009, 2011 ja 2014, 200 metrillä vuonna 2011 sekä 100 metrin aitajuoksussa vuosina 2005–2007, 2009, 2011, 2014–2015 ja 2017–2018.
Sally McLellan avioitui vuonna 2010 Kieran Pearsonin kanssa ja vaihtoi sukunimekseen Pearson. Elokuussa 2019 hän ilmoitti lopettavansa uransa vammojen takia.[8]
Ennätykset
muokkaa- 100 metrin aitajuoksu
- 12,92 (11.3.2007 Brisbane) – Oseanian ja Australian ennätys
- 12,71 (5.5.2007 Osaka) – Oseanian ja Australian ennätys
- 12,58 (16.7.2008 Luzern) – Oseanian ja Australian ennätys
- 12,53 (29.7.2008 Monaco) – Oseanian ja Australian ennätys[9]
- 12,50 (28.7.2009 Monaco) – Oseanian ja Australian ennätys[10]
- 12,48 (10.7.2011 Birmingham) – Oseanian ja Australian ennätys[11]
- 12,36 (3.9.2011 Daegu) – Oseanian ja Australian ennätys[4]
- 12,28 (3.9.2011 Daegu) – Oseanian ja Australian ennätys[4]
Henkilökohtaiset ennätykset
muokkaa- Ulkoradat
- 100 m: 11,14 (2007)
- 200 m: 22,97 (2015)
- 100 m aj: 12,28 (2011)
- Sisäradat
- 60 m: 7,30 (2009)
- 60 m aj: 7,73 (2012)
Lähteet
muokkaa- Sally Pearson Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Sally Pearson Australian yleisurheiluliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Sally Pearson Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Langat voitti toisen kultansa Delhissä – Kenian estemiehetkin vireessä yleisurheilunkuvalehti.fi. 11.10.2010. Viitattu 17.10.2010.
- ↑ Nigerialaisjuoksija kärysi kansainyhteisön kisoissa yle.fi. 11.10.2010. Viitattu 17.10.2010.
- ↑ Martin, David: Women's 100m Hurdles - Semi-Final - Pearson blazes 12.36 Area record 3.9.2011. IAAF. Viitattu 3.9.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Lee, Lauren; Martin, David: Women's 100m Hurdles - Final - Pearson clocks sensational 12.28! 3.9.2011. IAAF. Viitattu 3.9.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Odotettu finaali sai arvoisensa päätöksen - Pearsonille kultaa olympiaennätyksellä 7.8.2012. Yle Urheilu. Viitattu 7.8.2012.
- ↑ http://yle.fi/urheilu/nuori_pika-aituriraketti_syoksi_pearsonin_valtaistuimeltaan/6782134
- ↑ IAAF – 100 metrin aitajuoksun ennätykset, (englanniksi)
- ↑ Huippuaituri Sally Pearsonilta pysäyttävä ilmoitus: lopettaa upean uransa välittömästi www.iltalehti.fi. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ Sally lowers Australian and Oceania record in Monaco athletics.com.au. 30.7.2008. Atheletics Australia. Arkistoitu 27.10.2009. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)
- ↑ Salvado, John: Olympic silver medallist McLellan breaks own national record news.com.au. 29.7.2009. news.com.au. Viitattu 31.7.2009. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Wald, Tom: Pearson primed for tilt at world title after record performance theage.com.au. 12.7.2011. The Age. Viitattu 12.7.2011. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sally Pearson Wikimedia Commonsissa
|
80 m: |
|
100 m: |
|
1983: Bettine Jahn | 1987: Ginka Zagortševa | 1991: Ljudmila Narožilenko | 1993: Gail Devers | 1995: Gail Devers | 1997: Ludmila Engquist | 1999: Gail Devers | 2001: Anjanette Kirkland | 2003: Perdita Felicien | 2005: Michelle Perry | 2007: Michelle Perry | 2009: Brigitte Foster-Hylton | 2011: Sally Pearson | 2013: Brianna Rollins | 2015: Danielle Williams | 2017: Sally Pearson | 2019: Nia Ali | 2022: Oluwatobiloba Amusan | 2023: Danielle Williams | |