S/S Uurastaja
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
S/S Uurastaja on alun perin hankolaiseen Karl Boström-nimiseen huolintaliikkeeseen tilattu hinaaja ja satamajäänsärkijä, joka valmistui varkautelaiselta Paul Wahl & Co:n telakalta elokuussa 1908. Aluksen nimeksi tuli omistajan mukaan Karl Boström. Vuonna 1914 alus myytiin Viipuriin J.V Paulinille ja 1917 J.L. Grönroos OY:lle.
Kansalaissodan loppukahinoissa 29. huhtikuuta 1918 pakenevat punaiset kaappasivat hinaajan ja ajoivat kymmenen laivan saattueessa Revonsaaresta Pietariin. Perimätiedon mukaan Karl Boström upposi tai upotettiin Nevaan mutta nykytiedon valossa näyttää kuitenkin siltä että alus sai venäläisen uurastajaa tarkoittavan nimen ja työskenteli siellä kunnes Tarton rauhan jälkeen palautettiin Suomeen Tukkukauppa Hansa OY:lle. Nimi jäi muistoksi Neuvostoliiton vuosista, nyt suomennettuna Uurastajaksi.
Viipurin Sahalle siirtynyt Uurastaja myytiin 1930 Suolahden Tehtaille. Se höyrysi Saimaan kanavaa Varkauteen jossa siitä kevennettiin kattila ja kansirakenteet. Palapeli lastattiin junaan ja kuljetettiin Iisvedelle koottavaksi. Sieltä ajettiin sisävesiä Suolahteen. Parin kesän ajon jälkeen oli puinen kansi ravissut niin huonoon kuntoon että hyteissä nukkuvat vapaavuorolaiset valittivat päälleen satavan. Niinpä koko täkki ja kansirakennelmat uusittiin, nyt rautaisiksi. Keiteleellä Uurastajaa kehuttiin vesistön vahvimmaksi hinaajaksi.
Viimeisen työajonsa Uurastaja teki 1960. Laiva jäi makaamaan ja odottamaan "tulevia huonoja aikoja" eli hätävaraksi. 1960-luvun lopulla sitä alettiin kuitenkin romuttaa ja koneistoista tyhjennetty runko dieselöitiin yksityiskäyttöön.
Kun kaverukset Turunen ja Virtanen hankkivat hinaajan projektikseen 1970, sitä kuljetti Caterpillarin moottori, kaksi peräkkäin kytkettyä kuorma-auton vaihdelaatikkoa ja viimeisenä höyrylaivan puolitoistametrinen potkuri. Kaksi vuotta myöhemmin Uurastaja palautettiin höyrykäyttöiseksi asentamalla siihen romutetun Heikki-hinaajan höyrykattila ja –kone.
Virtanen (edellisen poika) ja Karmala ovat pikkuhiljaa jatkaneet Uurastajan kunnostusta ja höyrynneet sillä kesäisin Keiteleen ja Päijänteen vesillä. Polttoaineena on taas metriset koivuhalot ja kattilassa kiehuu järvivesi.
Nykyiset omistajat jatkavat kunnostusta ja ajelevat tulevina kesinä Päijänteellä ja Keiteleellä.
Tekniset tiedot
muokkaa- Aikaisemmat nimet: Karl Boström
- Alustyyppi: Hinaaja
- Rakennuspaikka: Paul Wahl & Co:n telakka, Warkaus
- Rakennusvuosi: 1908
- Rakennusaine: Teräs
- Pituus: 19,96 m
- Leveys: 4,78 m
- Syväys: 1,80 m
- Koneen tyyppi: Compound-höyrykone
- Koneen teho: 94 ihv
- Nopeus: 9,5 solmua
- Kattila: 36 m²
- Polttoaine: Puu
- Omistajat: Mikko ja Kasperi Turma Jämsä (2012- )
- Entiset omistajat: Karl Boström, Hanko (1908 - 1914), Tukkukauppa ja Laivaliike Hansa, Wiipuri (1925 - 1930), Wiipurin Saha Oy, Wiipuri (1925 - 1930), Suolahden Tehtaat, Suolahti (1930 - 1971), Kaisa ja Pertti Virtanen sekä Markku Turunen, Tikkakoski (1972 - 2001) Pekka Virtanen ja Harri Karmala (2001-2012)
- Kotisatama: Kotisatama Jämsä
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä. Hinaaja-aikana kapteeni toimi Kalle Eemil Liimatainen ja konemestarina Jaakko Bom.
Lähteet
muokkaa- Riimala, Erkki: Höyrylaivamme. Suomen Höyrypursiseura ry, 1977. ISBN 951-991 40-4-8