Sävarånin vesistö
Sävarånin vesistö (ruots. Sävaråns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 26) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Sävarånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 1 161 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa. Joessa on yksi vesivoimalaitos.[1][2][3]
Pääuoma
muokkaaVesistön pääuomana on sen nimikkojoki Sävarån ja se alkaa Lossmenträsketistä. Joen kokonaispituus on 140 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,4 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
muokkaaSävarånin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) ja Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) välissä, jossa on seitsemän pientä päävesistöä. Sävarånin vesistö on niistä kolmen suurimman joukossa. Sillä on kaakkoispuolella yhteistä vedenjakajaa enimmäkseen Uumajanjoen vesistön kanssa, mutta Sävarånin alajuoksulla se vaihtuu ensin Tavelånin vesistöksi (tunnus 27) ja sitten mereen laskevien purojen ja ojien pienempiin valuma-alueisiin. Sävarånin vesistön koillispuolella on yhteisestä vedenjakajaa Rickleånin vesistön (tunnus 24) kanssa, Sävarånin alajuoksulla Dalkarlsånin vesistön (tunnus 25) kanssa ja lähellä merenrannikkoa sitä on mereen laskevien ojien ja purojen pienien valuma-alueiden kanssa.[2][5]
Valuma-alueen piirteitä
muokkaaValuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (53,3 %), turve (26,9 %), kalliomaa (4,5 %), hiekka ja sora (5,6 %), multamaa (1,5 %), savimaa (0,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,7 %), joiden lisäksi on vielä 6,0 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,0 %), soita ja kosteikkoja (10,7 %), viljelymaita (1,2 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,4 %) sekä joutomaita (0,9 %). Näiden lisäksi on 6,0 % vesistöjä.[6]
Virtaamia
muokkaa| Sävarånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Sävarånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 13,6 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 66,4 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 3,65 m³/s [6]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 12,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 60 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 65,8 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 1,5 m³/s tammikuussa 2003. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[1]
Vesivoima
muokkaaVesistössä on Sävarin vesivoimalaitos, joka tuottaa sähköä 0,3 megawattin teholla noin 1,4 gigawattituntia vuodessa.[3]
Lähteet
muokkaaHuomautuksia
muokkaa- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Sävarån.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Sävarån (SE710995-172915) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Kuhlins, Leif: Sävarån, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1152–1164, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Sävarånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Sävarånin vesistö (Excel-lomake nro 24099), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
