Avaa päävalikko

Sääksmäentie on yksi Valkeakosken kaupungin paikallisteistä. Sääksmäentie alkaa Valkeakosken keskustasta ja päätyy Sääksmäelle. Naakan kohdalle asti Sääksmäentien alkuosa on osa Valkeakosken eteläistä sisääntuloväylää seututietä 310, mutta muodostaa siitä eteenpäin yhdystien 13941, joka Sääksmäen kirkolla yhtyy yhdystiehen 3071.[1]

13941
Sääksmäentie
Seututie 310, Yhdystie 13941
Maa suomi
Tieluokka Yhdystie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Liikennevirasto
Pituus 8 km
Alkupiste Valkeakoski
Päätepiste Sääksmäki (8 km)
Päällyste Asfaltti
Kaistaluku 2

Tie kulkee Valkeakosken, Naakan, Vallon, Rapolan, Vuorentaan ja Voipaalan kylien alueilla. Naakan jälkeen se sivuuttaa Raikkaan asuntoalueen, ylittää Vallonojan Vallon kylän Uotilan herraskartanon luona ja sivuuttaa tämän jälkeen Vallon uuden asuinalueen ja Viuhanjärven sekä Mattilan ja Käpykylän asuinalueet ja Vuorentaan kartanon ja siirtyy sitten seuraamaan Rapolan harjua.[2][3]

Harjun itäpuolitse kulkeva vanha maantie on maisemallisesti merkittävä. Sen varressa, valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa ympäristössä [1] sijaitsevat taidekeskuksena toimiva, rakennushistoriallisesti arvokas Voipaalan kartano[4]; nykyisin Tervapääskynä tunnettu kansallisromanttinen Renvallin huvila, jonka on rakennuttanut filosofian tohtori Thorsten Renvall ja suunnitellut todennäköisesti Renvallin ystävä Lars Sonck; seurojentalo Kelhi[5]; sekä Sääksmäen kunnan aikoinaan omistukseensa hankkimalle Kemmolan tilalle perustettu vanhainkoti samannimisessä kaupunginosassa[6]. Tien välittömässä läheisyydessä ovat myös Museoviraston omistuksessa oleva presidentti P. E. Svinhufvudin syntymäkoti Rapolan kartano, muinaisjäännöksenä rauhoitettu Rapolan muinaislinna ja harjun eteläpuolella keskiaikainen Sääksmäen kirkko, jonka puistokäytävä yhdistää Voipaalan kartanoon.[2][3][7]

Tie nähdään maantienä nykyisellä reitillään jo Ruotsin armeijan sotilaskartoittajien 1700-luvun lopulla Carl Nathanael af Klerckerin johdolla tekemissä, Suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 1989 Kuninkaan kartaston nimellä julkaisemissa Suomalaisen rekognosointiprikaatin sotilaskartoissa.[8]

LähteetMuokkaa

  1. Tienumerokartta. 1:250 000. Alue 04 Pirkanmaa. Helsinki: Tiehallinto, 1.1.2009. Kartan verkkoversio (viitattu 9.7.2012)
  2. a b Peruskartta 1:20 000. 2132 03 Valkeakoski. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1986.
  3. a b Peruskartta 1:20 000. 2132 02 Sääksmäki. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1986.
  4. Voipaalan taidekeskus Valkeakosken kaupunki. Viitattu 30.11.2009.
  5. Sääksmäen seurantalo Kelhi Sääksmäen maa- ja kotitalousseura ry. Viitattu 30.11.2009.
  6. 21 kaupunginosa Valkeakosken kaupunki. Viitattu 30.11.2009.
  7. Rapolanharjun ja Huittulan kylän kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo.. Museovirasto. Viitattu 30.11.2009.
  8. Alanen Timo & Kepsu Saulo (toim.): Kuninkaan kartasto Suomesta 1776-1805, s. 263. Kartta 235. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1989. ISBN 951-717-568-X.