Thorsten Renvall

Claes Thorsten Gustaf Renvall (aik. Renwall) (13. maaliskuuta 1868 Turku – 5. marraskuuta 1927) oli vanhaan suomalaiseen sivistyssukuun kuulunut biologi, lintutieteilijä ja itsenäisyysmies.

Thorsten Renvall 1911

Elämänvaiheet

Renvallin isä oli tuomiorovasti, sittemmin arkkipiispa Torsten Thure Renvall ja äiti Renvallin toinen vaimo Amanda Sofia Limnell (1837–1915). Hänen veljensä oli kansanedustaja Heikki Gabriel Renvall. Renvall avioitui kahdesti. Ensimmäisessä avioliitossaan ruotsalaisen vapaaherrattaren Harriet Clara von Platenin kanssa kanssa hänellä oli kolme lasta. Myöhemmin hän oli naimisissa Anna Agneta Karlssonin kanssa.

Renvall rakennutti Sääksmäkeen, keskiaikaisen kivikirkon naapuriin, mustan kansallisromanttisen Harjula-nimisen hirsihuvilan, joka valmistui kesällä 1913. Huvilan todennäköisesti suunnitteli hänen ystävänsä ja koulutoverinsa Lars Sonck. Renvallin huvila, nykyinen Tervapääsky, on kesäisin heinäkuussa avoinna puutarha- ja kulttuurikahvilana vierailijoille.

Ura

Ensimmäisen suomalaisten Petsamon retken esikunta Rovaniemellä. Eturivissä: Thorsten Renvall, Johan Bäckman, Julius Niemura, Jalmari Ruokokoski. Arvi Vinberg ja Hjalmar Mehring, takarivissä: Ellen Id, Elvi Halleen, Helge Aspelund, Ester Fogelberg

Renvall valmistui ylioppilaaksi Turusta 1888, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1893 ja väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1911. Hän opiskeli myös Uppsalassa ja keräsi kasveja muun muassa Egyptissä. Hän teki elämäntyönsä aluksi Käkisalmessa ja sittemmin pääasiallisesti Turussa suomalaisen ja myöhemmin ruotsalaisen lyseon luonnonhistorian kollegana. Viimeksi hän toimi Helsingin ruotsalaisen lyseon lehtorina vuoteen 1927 saakka.

Suomen sisällissotaan Renvall osallistui Uudenkaupungin suojeluskunnan mukana kevättalvella 1918 Ahvenanmaalla. Sodan aikaisesta monimutkaisesta Ahvenanmaan tilanteesta hän on kirjoittanut muistelmat Skuggornas bok ja Nya blad tilla skuggornas bok. Kesällä 1918 hän toimi ensimmäisen Petsamoon suuntautuneen vapaaehtoisten sotaretken johtajana ja rajavartioston komendanttina. Hänen adjutanttinaan toimi tuolloin taiteilija Jalmari Ruokokoski.

Renvall julkaisi runsaasti 1890-luvulta lähtien sekä suomeksi että ruotsiksi, mm Suomen retkeilyfaunan (1915, 2. painos 1929). Renvall oli aktiivinen itsenäisyysmies, poleeminen lehtikirjoittaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja veljensä tavoin, sekä Turun eläinsuojeluyhdistyksen ja Turun Sanomien perustajia. Hän oli myös luonnonsuojelun, erityisesti lintujen suojelun, uranuurtajia Suomessa.

Merkitys

Timo Vuorisalo ja Juha Tiainen kirjoittavat Renvallin merkityksestä lintutieteilijänä: "Valtakunnallisesti tunnetuimmaksi turkulaiseksi ornitologiksi nousi 1800-luvun lopulla lehtori, filosofian tohtori Thorsten Renvall. R:n ansiot eivät liity niinkään lintututkimuksiin kuin lintutietouden popularisointiin. Tunnetuimpia ovat hänen retkeilyoppaansa Suomalainen retkeily-fauna ja sen uusintalaitokset. Nämä ovat edelleen poikkeuksellisia suomalaisten kenttäoppaiden joukossa siksi, että lajien tunnistamiseen opastetaan niissä elinympäristön ja värityksen yleiskuvan perusteella. R:n kirjoitustyyli on värikästä ja eloisaa, mihin luultavasti perustuu myös hänen kirjojensa suosio".

Teoksia

• "Hyödylliset ja wahingolliset linnut Suomessa". Kansanvalistus-seuran kirjasia 95. Helsingissä, 1896.
• "Kort framställning af våra för landtmannen nyttiga och skaldiga fågelarter". Folkupplysningssällskapets skrifter, 1896.
• "Suomalainen retkeilyfauna". 1899.
• "Muurilan kappelin luonto ja erittäin sen putkilo-kasvisto". Kansanvalistusseura, 1897.
• "Penndrag", 1899.
• "Däggdjurslefvern, dess form och flikar speciellt hos gnagarne". Diss, Helsingfors Universitet, 1903.
• "Grundlagen af den systematiska ornitologins utveckling" 1904.
• "Strängaspel". Dikter. Soderström, Helsingfors, 1906.
• "Fågelbiologiska skizzer". 1909.
• "Wahingolliset eläimet ja metsästyslakimme turvattomat". 1912.
• "Suomen retkeilyfauna". WSOY, 1916.
• "Piirteitä lintujen elämästä". Gummerus, 1916.
• "Skuggornas bok". Sanningen om Nystadkårens expedition till Åland år 1918: en ledning till Ålandsseparatismens utveckling. Åbo, 1922.
• " Nya blad till Skuggornas bok". Åbo, 1924.

Lähteet ja aiheesta muualla

• Kuka kukin oli: Thorsten Renvall
• Timo Vuorisalo & Esa Lehikoinen & Risto Lemmetyinen: Thorsten Renvall (1868-1927) - Suomen rekteilyfaunan isä. Luonnon tutkija 118(2014): 61 - 70.
• Annamaija Kuuliala: Varrella Sääksmäen vienojen vesien. Kirjoja ja kirjailijoita Sääksmäeltä. Sääksmäki-seura, 1988.
• Harjula, Mirko: "Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914 1922. Maailmansota, vallankumous, ulkomaiden interventio ja sisällissota". SKS, 2007.
• Eero Kuussaari: Taistelu Petsamosta. Helsinki 1939.
• Jussi Niinistö: Heimosodat. WSOY, 2006.
• Vuorisalo, Timo & Tiainen, Juha: Kaupungin linnut - stadens fåglar. Turku, 1993.
• Kuka kukin oli 1936.
• Glory Leppänen: Arkkipiispan perhe ja Aino Ackte. 1966.
• Arja Maunuksela: Tervapääskyn siivellä. Glorian antiikki 5/2011, s. 42-47.
• Mies Reenkola: Mammanpojasta naistenmieheksi.
• Eira Paunu: Torsten Thure Renvall. Elämä ja toiminta. Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 52. Helsinki, 1952 (diss.).
• Joel Lehtonen: Putkinotkon herra. Joel Lehtosen kirjeitä Sylvia Avellanille, toim. Pekka Tarkka.
• Liisa Niinikangas: Tervapääskyn siivellä - Thorsten Renvallin ja hänen huvilansa tarina, 2013, 2. p. 2014.