Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Sääksmäen Rapolaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Rapolanharjua Vanajan rannalla.
Rapolan muinaislinnan jäänteitä.

Rapola on kylä ja kartano Sääksmäellä Valkeakoskella. Se on tullut tunnetuksi etenkin kartanon alueella sijaitsevasta Rapolan muinaislinnasta, mutta myös presidentti Pehr Evind Svinhufvudin syntymäkotina.[1]

HistoriaaMuokkaa

Rapolan omistajina olivat uskonpuhdistaja Pietari Särkilahden veljen, Sääksmäen kirkkoherran Paulus Nicolain jälkeläiset vuosina 1559–1620, avioliiton kautta omistajaksi tullut Ruuth-suku vuosina 1620–1716 ja samoin avioliiton kautta omistajaksi tullut Svinhufvud-suku 1725–1868.[2]

Presidentti P. E. Svinhufvud on syntynyt Rapolassa ja viettänyt siellä lapsuutensa. Sen kunniaksi Hämeen heimoliitto pystytti vuonna 1937 Rapolan kartanon puistoon muistopatsaan. Svinhufvudin isoisän, lääninkamreeri Pehr Gustav Svinhufvudin kuoltua vuonna 1866 kartano siirtyi 1868 huutokaupalla Sääksmäen Koivuportaan Pietolasta lähtöisin olleen rusthollari Kustaa Pietolan (alkujaan Bjong) omistukseen. Tavan mukaan hän otti sukunimekseen kartanon nimen Rapola. Hänen poikansa oli oppikoulun rehtori ja kansanedustaja Frans Oskar Rapola ja pojanpoikansa suomen kielen tutkija, Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja akateemikko Martti Rapola.[3][4]

Vuonna 1915 kartanon osti Kustaa Rapolan tyttärenpoika agronomi Juho Kuuliala. Kuulialan suku viljeli Rapolaa vuoteen 1993, jolloin kartano muinaismuistoalueineen tuli maanvaihdossa Suomen valtion omistukseen.[5][1]

NykyäänMuokkaa

Rapolan kartanon ja sitä ympäröivän muinaismuistoalueen omistaa nykyään Suomen valtio, ja aluetta hallinnoi Museovirasto. Samalla kun aluetta alettiin hoitaa yhtenäisenä kulttuurihistoriallisena ympäristökokonaisuutena, siitä tuli myös tutkimuksen kohde. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu Museoviraston Rapola-tutkimuksia -sarjassa vuosina 2001–2003.[6] Kartanon vuodelta 1813 oleva päärakennus on ollut vuokrattuna yksityiselle.[1] Keväällä 2016 Senaatti-kiinteistöt laittoi Rapolan kartanon myyntiin[7]. Vuodesta 2016 kartanon omistajina ovat olleet Matthias ja Petra Schulze Steinen, jolla on isänsä äidin puolelta sukujuuria Rapolassa.[8][9]

LähteetMuokkaa

  • Haggrén, Georg: Valkeakosken Rapola. Talonpoikaiskylästä herraskartanoksi. Rapola-tutkimuksia 1. Helsinki: Museovirasto, 2001. ISBN 951-616-069-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c Rapola Museovirasto. Viitattu 5.6.2009.
  2. Haggrén 2001: 17–63.
  3. Haggrén 2001: 69–89.
  4. Martti Rapola Helsingin yliopisto, Suomen kielen ja kirjallisuuden laitos. Viitattu 5.6.2009.
  5. Haggrén 2001: 90–100.
  6. Muut julkaisut Museovirasto. Viitattu 5.6.2009.
  7. Presidentin synnyinkoti myyntiin Valkeakoskella; Aamulehti 23.3.2016. sivu A16
  8. Leveelä, Kaisa: Rapolan kartanon uusi omistaja palasi sukunsa juurille – ”Alueella 15 rakennusta ja 13 löytynyt”. Aamulehti, 29.7.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.11.2018.
  9. Koivuniemi, Tuomas: Etelä-Pohjanmaan ensimmäisestä syöksylaskijasta tuli EKP:n lakimies. Helsingin Sanomat, 2.10.2018. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.11.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa