Zelenoborski

(Ohjattu sivulta Ruhtinanlahti)

Zelenoborski (ven. Зеленобо́рский, joissakin suomalaisissa kartoissa paikkakunnasta on käytetty nimitystä Ruhtinanlahti[1]) on kaupunkimainen taajama ja kaupunkikunta Murmanskin alueen Kantalahden piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Koutajärven itärannalla lähellä Knäsöin rautatieasemaa 30 kilometriä Kantalahdesta etelään.[2] Taajamassa on 6 800 ja kunnassa 7 700 asukasta (vuonna 2009)[3].

Zelenoborski
Зеленобо́рский

Zelenoborski

Koordinaatit: 66°50′42″N, 32°21′43″E

Valtio Venäjä
Alue Murmanskin alue
Piiri Kantalahden piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunkimainen taajama
 – Hallinnon tyyppi kaupunkikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 054,08 km²
Väkiluku (2009) 7 700
Aikavyöhyke UTC+3











Sisällysluettelo

Maantiede ja asutusMuokkaa

Zelenoborskin kunnan pinta-ala on 2 054,08 neliökilometriä. Se rajoittuu lännessä Kantalahden piirin Zaretšenskin kuntaan, pohjoisessa Kantalahteen, idässä Murmanskin alueen Turjan piiriin sekä etelässä Karjalan tasavaltaan. Pinta-alasta 97,3 % on metsää.[4]

Seudulla virtaa Koutajoki, joka muodostaa Koutajärven eli Knäsöin tekojärven[5]. Kunnan alueella sijaitsee osa Kantalahden luonnonpuistosta sekä neljä luonnonmuistomerkkiä[6]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat diatomiitti, graniitti, gabronoriitti, hiekka ja sora[7].

Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Knäsöin ja Koudan kylät, Lesozavodskin ja Pajakannan asutukset sekä Koudan ja Žemtšužnajan rautatieasemat[8]. Asukasmäärä on vähentynyt voimakkaasti 2000-luvulla[9]. Huvila-asutusta on Koudan kylässä sekä autioiksi jääneissä Lopskajan, Paasman (Pažma) ja Severnyin entisissä asutuskeskuksissa[10]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 91 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 3 % karjalaisia, 2 % ukrainalaisia ja 2 % valkovenäläisiä[11].

HistoriaMuokkaa

Taajama on perustettu Knäsöin vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä vuonna 1951[2].

Liikenne, talous ja palvelutMuokkaa

Zelenoborskin kautta kulkee Muurmannin rata sekä Pietarin ja Murmanskin välinen M18-valtatie. Rautatiellä on Knäsöin, Koudan ja Pajakannan asemat. Rutšji Karelskijesta haarautuu sivurata Alakurttiiin. Taajamasta on linja-autoyhteydet Lesozavodskiin ja Kantalahteen. Knäsöin kylästä liikennöi linja-auto Knäsöin asemalle.[12]

Kunnan talous perustuu sähköntuotantoon, puunjalostukseen ja rautatieliikenteeseen. Zelenoborskissa toimii Knäsöin vesivoimalaitos, Koutajärven metsänhoitoalueen konttori, metsäteollisuusyritys Zeljonyi Bor, varuskunta[13] ja puunjalostusta harjoittava vankeinhoitolaitoksen työsiirtola[14]. Knäsöin asema on rautatiepiirin keskus. Knäsöin kylässä on kalanviljelylaitos.[13]

Taajamassa toimii kolme lastentarhaa, kaksi keskikoulua, parantolakoulu, lasten taide- ja tiedekoulut, lasten luomistyön keskus, ammattikoulu ja lastenkoti. Terveyspalveluihin kuuluu kaupunginsairaala poliklinikkoineen. Kulttuurilaitoksia ovat kunnan keskuskulttuuritalo, Vostokin kulttuuritalo ja kunnan keskuskirjasto.[15]

Kaupunkikuva ja nähtävyydetMuokkaa

 
Panoraamakuva Zelenoborskista.

Kunnan keskustaajama koostuu varsinaisesta Zelenoborskin taajamasta sekä kolmesta muusta osasta, joiden nimet ovat Lesobirža, Podtaibola ja Zaton. Asuinrakennukset ovat etupäässä huonokuntoisia yksi–kolmekerroksisia puutaloja. Lisäksi on muutamia viisikerroksisia kerrostaloja. Palvelut ovat keskittyneet Zelenoborskin ja Lesobiržan keskustoihin. Tuotantolaitokset sijaitsevat pohjois- ja lounaisosissa.[16]

Koudan kylässä sijaitsee 1600-luvulla rakennettu Pyhän Nikolauksen kirkko kellotapuleineen ja aitoineen. Kirkko on lajissaan ainutlaatuinen rakennusmuistomerkki ja federaation tason suojelukohde. Kylässä on myös seudun vanhimpiin kuuluva, vuonna 1896 perustettu sääasema.[17]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Karjala, autoilijan tiekartta 1:800000. Karttakeskus, 2011.
  2. a b Razrabotka, s. 9.
  3. Shema territorialnogo planirovanija Kandalakškogo raiona Murmanskoi oblasti: Pojasnitelnaja zapiska. Tom II: Obosnovanije shemy territorialnogo planirovanija, s. 80 2009. OAO NIIPGradostroitelstva. Viitattu 26.2.2013. (venäjäksi)
  4. Razrabotka, s. 24.
  5. Razrabotka, s. 19.
  6. Razrabotka, s. 74.
  7. Razrabotka, s. 17–18.
  8. Razrabotka, s. 25.
  9. Razrabotka, s. 30.
  10. Razrabotka, s. 107.
  11. Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) Viitattu 26.2.2014. (venäjäksi)
  12. Razrabotka, s. 42–45.
  13. a b Razrabotka, s. 29.
  14. Hibiny.com: Krasnyje Murmanskije kolonii Viitattu 26.2.2013. (venäjäksi)
  15. Razrabotka, s. 38–41.
  16. Razrabotka, s. 27.
  17. Razrabotka, s. 83–84.

Aiheesta muuallaMuokkaa