Kouta

Kouta (ven. Ко́вда, Kovda) on kylä ja rautatieasema Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zelenoborskin kunnassa. Kylä sijaitsee Vienanmeren Kantalahden Koudanlahteen laskevan Koutajoen suussa 32 kilometriä Zelenoborskista maanteitse kaakkoon. Koudan asema sijaitsee Muurmannin radalla kymmenen kilometriä kylästä länteen. Kylässä on 20 ja asemalla 37 asukasta (vuonna 2010).

Kouta Ковда, Kovda
Koutajoki ja Pyhän Nikolaoksen kirkko.
Kouta
Koordinaatit: 66°41′25″N, 32°52′13″E
Valtio	Venäjä
Alue	Murmanskin alue
Piiri	Kantalahden piiri
Kunta	Zelenoborski
Hallinto
– Asutustyyppi	kylä
Väkiluku (2010)	20
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Historia

Koudan pomorilaiskylä mainitaan Solovetskin luostarin asiakirjoissa 1500-luvun alussa. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se oli Arkangelin läänin Kemin kihlakuntaan kuuluneen volostin eli kunnan keskus sekä suurehko merisatama, josta vietiin ulkomaille Koutajoen lohta, silliä ja puutavaraa. Koudanlahden saarilla toimi kolme sahalaitosta.

Vuonna 1905 kylässä oli koulu, kirkko, kyytiasema, 85 taloa ja 325 asukasta. Koudan kuntaan kuului myös Knäsöin kylä. Se rajoittui pohjoisessa Kantalahden, lännessä Oulangan ja etelässä Kiestingin ja Kieretin kuntiin sekä idässä Vienanmereen. Vuonna 1907 kunnassa oli 713 asukasta, joista 94 oli karjalaisia.

1920-luvulla Kouta liitettiin kyläneuvostona Karjalan ASNT:n Kantalahden piiriin. Vuonna 1926 sen alueella oli 2 600 ja vuonna 1933 4 000 asukasta. Vuonna 1938 Kantalahden piiri liitettiin Murmanskin alueeseen.

1950-luvulla Knäsöin vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä Koutajoen niska padottiin ja Koutajärvelle kaivettiin uusi lasku-uoma pohjoisempana sijaitsevaan Knäsöinlahteen. Koutajoki saa nykyään alkunsa Serjakjärvestä, mutta ajoittain Koutajärven tekoaltaan vedet tulvivat jokea pitkin Koudan kylään.

Nykypäivä ja nähtävyydet

Koudan kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä puutaloista, joissa on nykyään lähinnä kesäasutusta. Kylään johtaa soratie sen länsipuolella kulkevalta Pietarin ja Murmanskin väliseltä M18-valtatieltä. Kesäaikaan sieltä on linja-autoyhteys Zelenoborskiin.

Kylässä sijaitsee 1600-luvulla rakennettu Pyhän Nikolauksen kirkko, joka on ainutlaatuinen pohjoisen puuarkkitehtuurin muistomerkki ja valtakunnallinen suojelukohde. Sen vieressä seisoo vuonna 1705 pystytetty kellotapuli. Kylässä on säilynyt myös 1800–1900-lukujen vaihteen asuintaloja. Siellä toimii vuonna 1896 perustettu sääasema.

Lähteet

• Razrabotka generalnogo plana, pravil zemlepolzovanija i zastroiki munitsipalnogo obrazovanija gorodskoje poselenije Zelenoborski Kandalakšskogo raiona Murmanskoi oblasti. Tom II: Materialy po obosnovaniju projekta 2009. NIIPGradostroitelstva. Viitattu 28.3.2013. (venäjäksi)^{[vanhentunut linkki]}
• Shema territorialnogo planirovanija Kandalakškogo raiona Murmanskoi oblasti: Pojasnitelnaja zapiska. Tom II: Obosnovanije shemy territorialnogo planirovanija 2009. OAO NIIPGradostroitelstva. Viitattu 28.3.2013. (venäjäksi)^{[vanhentunut linkki]}

Aiheesta muualla

• Kuvia Koudan kirkosta (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku Petroskoin kihlakunta Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja Aunuksen kihlakunta Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele