Roskilden tuomiokirkko
Roskilden tuomiokirkko (tansk. Roskilde Domkirke) on Roskilden kaupungissa, Själlannin saarella, itäisessä Tanskassa sijaitseva tuomiokirkko. Se oli ensimmäinen gotiikkaa edustava tuomiokirkko, joka rakennettiin tiilistä, ja se edesauttoi tiilirakenteisten goottilaiskirkkojen leviämistä muualle Pohjois-Eurooppaan. Kirkon kaksoistornit dominoivat Roskilden siluettia.
Kirkko on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1995.[1] Se on myös nykyisin suuri matkailunähtävyys, sillä siellä vierailee vuosittain noin 125 000 turistia.lähde?
Kirkkorakennuksen historia muokkaa
Nykyisen tuomiokirkon paikalla on sijainnut aikaisemmin kolme tai mahdollisesti neljä kirkkoa, jotka eivät ole säilyneet nykypäiviin asti.[2][3] Niistä ensimmäinen oli Harald Sinihampaan (kuollut n. 985) rakennuttama puukirkko. Puukirkon korvasi 1000-luvulla Harald Sinihampaan lapsenlapsen Estrid Svenintyttären rakennuttama kivikirkko. Varat kirkon rakentamiseen hän sai hyvityksestä, jonka hänen veljensä kuningas Knuut Suuri maksoi murhautettuaan siskonsa miehen jaarli Ulfin.[2][3] Noin vuonna 1080 vihittiin uusi, piispa Svend Normandin rakennuttama kirkko. Epävarmaa kuitenkin on, oliko tämä kirkko paikan kolmas kirkkorakennus, vai oliko kyseessä Estrid Svenintyttären aloittaman kirkon vihkiminen. Kyseessä oli kolmilaivainen basilika, jonka länsipäädyssä oli vahvat tornit. Kirkko oli rakennettu travertiini-kalkkikivestä.[2]
Nykymuotoisen tiilikirkon rakennustyöt aloitettiin 1170-luvulla piispa Absalonin aikana.[2] Rakennustyö valmistui vuoden 1280 tienoilla.[1][3] Roskilden kaupungin ylle kohoavat korkeat länsitornit valmistuivat vuoden 1400 tienoilla.[3] Myöhempinä vuosisatoina kirkkoon on rakennettu lisää kappeleita ja asehuoneita. Viimeisin laajennus on hieman kirkkorakennuksen ulkopuolelle vuonna 1985 pystytetty kuningas Fredrik IX:n hautapaikka.[1]
Kirkossa on yhdistetty sekä goottilaista että romaanista arkkitehtuuria.[2][4] Rakennuksen esikuvat olivat ranskalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa. Toisaalta rakennusmateriaali, tiili, antoi sille vahvasti tanskalaisen leiman. Myös rakennusteknisesti kirkossa näkyvät paikalliset rakennusperinteet.[2] Roskilden tuomiokirkko oli Själlannin ainoa tuomiokirkko 1900-luvulle.
Kirkon lähistöltä on löytynyt jäänteitä noin vuonna 1080 sen yhteyteen rakennetusta luostarista.[5]
Tanskan kuninkaallisten hautapaikka muokkaa
Roskilden tuomiokirkko on ollut 1400-luvulta lähtien Tanskan kuninkaallisten hautauspaikka. Sinne on haudattu 21 Tanskan kuningasta ja 18 kuningatarta.[5][6] Se on ollut suosittu hautapaikka myös ruhtinaiden ja alemman väen keskuudessa, kirkon alle on haudattu paljon ihmisiä.[5]
Lähteet muokkaa
- Roskilde Domkirke guide. Toim. Rosendal, Anne & Høyer, David. 8. painos. Fonden til formidling af kulturarven Roskilde Domkirke, Roskilde 2017.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Roskilde Domkirke guide 2017, s. 10.
- ↑ a b c d e f Roskilde Domkirke guide 2017, s. 9.
- ↑ a b c d Roskilde Domkirke er regenternes sidste hvilested Kristendom.dk 18.11.2008. (tanskaksi) Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Unesco: Roskilde Cathedral (englanniksi) Viitattu 30.1.2016.
- ↑ a b c Billedserie: Her skal dronning Margrethe begraves Kristeligt Dagblad 5.7.2013. (tanskaksi) Viitattu 31.1.2016.
- ↑ Roskilde Domkirke guide 2017, s. 46.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Roskilden tuomiokirkko Wikimedia Commonsissa
- Viralliset sivut (tanskaksi, englanniksi)
- Den Store Danske: Roskilde Domkirke (tanskaksi)