Rosie Douglas
Roosevelt "Rosie" Douglas (15. lokakuuta 1941 – 1. lokakuuta 2000) oli dominicalainen poliitikko, joka toimi vuonna 2000 Dominican pääministerinä kahdeksan kuukauden ajan, aina kuolemaansa saakka.[1] Hän toimi tällöin myös ulkoministerinä.
| Rosie Douglas | |
|---|---|
| Dominican pääministeri | |
|
3. helmikuuta – 1. lokakuuta 2000
|
|
| Edeltäjä | Edison James |
| Seuraaja | Pierre Charles |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. lokakuuta 1941 |
| Kuollut | 1. lokakuuta 2000 (ikä 58) |
Roosevelt Douglas opiskeli Montrealissa ja oli mukana liikkeissä, jotka vastustivat väitettyä rasismia yliopistoissa. Hän oli yksi Kanadan kaikkien aikojen suurimman ja tuhoisimman opiskelijamellakan johtajista 1969.[1] Tuolloin päättyi lähes kaksi viikkoa kestänyt yli 200 opiskelijaa koonnut tietokoneluokkien valtaus. Tulipalo pääsi valloilleen tuhoten yli kahden miljoonan dollarin arvosta laitteistoa, ja mellakkapoliisi pidätti opiskelijat, joista useimmat saivat joidenkin kuukausien mittaiset vankeusrangaistukset.
Vankilasta vapauduttuaan Douglas palasi Dominicalle auttaakseen tuolloin vielä Ison-Britannian provinssina olleen maan itsenäistymisessä. Kun saari itsenäistyi 1978, palkittiin hänet senaattorinpaikalla, joka tosin meni heti seuraavana vuonna. Hän toimi Dominican työväenpuolueessa, joka hävisi seuraavan vuosikymmenen ajan kaikissa vaaleissa Karibian ensimmäisen naispääministerin Eugenia Charlesin johtamalle Dominican vapauspuolueelle. Rosie Douglas nousi työväenpuolueen johtoon veljensä Michaelin kuoltua 1992. Vuonna 1995 valtaan nousi puolestaan Edison Jamesin Yhdistynyt työläisten puolue, joten työväenpuolue jäi edelleen oppositioon.
Douglas sai poliittisella urallaan mainetta radikaalien sosialististen uudistusten kannattajana. Tosin hän lienee ainakin loppuvaiheessa pyrkinyt enemmänkin vain voittamaan radikaalit uudistajat puolelleen kuin varsinaisesti itse ajanut reformeja. Joka tapauksessa Dominican työväenpuolue voitti vaalit 31. tammikuuta 2000. Rosie Douglas muodosti koalitiohallituksen maltillisen vapauspuolueen kanssa, ja astui pääministerinvirkaan 3. helmikuuta 2000.
Douglasin vaalivoitto ja erityisesti hänen menneisyytensä sosialistiradikaalina huolestutti monia, hänen pelättiin ajavan talouden lamaan. Käytännössä nämä pelot eivät toteutuneet, ja lisäksi hallituskumppaniksi tuli hyvin maltillisella linjalla pysyttelevä vapauspuolue. Douglasin kauden radikaalein ehdotus olikin pian hänen valtaannousunsa jälkeen esittämä kunnianhimoinen suunnitelma, jonka mukaan Dominica voisi pian liittyä Euroopan unioniin täysjäsenenä. Douglas ajoi innokkaasti tätä ajatusta, joka sai Euroopassa vain vähän huomiota ja lähinnä kohteliasta hämmennystä, mutta josta tuli yleinen pilkanteon aihe muualla Karibialla. Dominican "banaanitasavallan" yritys liittyä EU:hun ei siten edennyt ehdotusta pidemmälle.
Rosie Douglas matkusteli pääministeriaikanaankin kohtuullisen paljon, ja oli vielä syyskuussa 2000 valtiovierailuilla Australiassa, Taiwanissa, Kanadassa ja Jamaikalla, palaten vain päivää ennen kuolemaansa. Hänet löydettiin kotoaan ilmeisesti sydänkohtaukseen menehtyneenä 1. lokakuuta 2000. Hänen seuraajakseen nimettiin Pierre Charles.
Douglasilla oli kolme poikaa ja tytär.[1] Hänen poikansa piti isänsä kuolemaa epäilyttävänä, mahdollisesti murhana.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Polly Pattullo: Rosie Douglas Obituary The Guardian. 2000. Viitattu 2.7.2021.
- ↑ POLITICS: How Did Dominica’s Prime Minister Rosie Douglas Die? Inter Press Service. 2001. Viitattu 2.7.2021.