Avaa päävalikko
Breastfeeding infant.jpg

Äidinmaito eli rintamaito on ihmisäidin rintojen maitorauhasista erittämää maitoa, joka on tarkoitettu ihmislapsen ensisijaiseksi ravinnoksi ensimmäisen elinvuoden ajan ja osaksi monipuolista ravintoa sen jälkeen. Lapsen ruokkimista äidinmaidolla kutsutaan imettämiseksi.

Sisällysluettelo

RavintosisältöMuokkaa

Äidin rintarauhanen tuottaa muutamana synnytyksen jälkeisenä päivänä maitoa, jossa on määrällisesti erittäin paljon immunologisesti vaikuttavia aineita. Tässä maidossa on väin vähän laktoosia ja vähemmän kalsiumia ja kaliumia kuin myöhemmin erittyvässä tavallisessa rintamaidossa. Natriumia, kloridia ja magnesiumia sen sijaan on enemmän.[1]

Tavallisessa rintamaidossa on noin 7,3 prosenttia laktoosia, 3,4 % rasvaa, noin prosentin verran proteiinia ja noin 65-70 kilokaloria/desilitra. Äidinmaidon rasvahappokoostumus vaihtelee yksilöllisesti, mutta näillä eroilla ei ole havaittu olevan vaikutusta lapsen kasvuun[2].

Yli puolet rintamaidon energiasisällöstä tulee maidon sisältämistä rasvoista. Lähes kaikki alle kolmevuotiaat ihmislapset sietävät laktoosia, synnynnäinen laktoosi-intoleranssi on hyvin harvinaista.

Rintamaidon proteiineista noin 36 % on kaseiineja, toiset 36 % alfa-laktalbumiinia, noin 9 % immunoglobuliineja ja noin 18 % laktoferriiniä[3].

Äidinmaito sisältää lisäksi entsyymejä, hormoneja ja kasvutekijöitä. Äidinmaidossa ei ole Beta-laktoglobuliinia.

Äidinmaito sisältää myös kaikkia lapsen tarvitsemia vitamiineja. D-vitamiinia ei yleensä ole äidinmaidossa riittävästi, mutta tämä voi johtua äidin vähäisestä D-vitamiinin saannista.[4]

Äidinmaidossa on myös endokannabinoidi 2-arakidonyyliglyserolia ja pienemmissä määrin anandaminida.[5][6][7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Johanna Mäkelä: GENETIC, PRENATAL AND POSTNATAL DETERMINANTS OF WEIGHT GAIN AND OBESITY IN YOUNG CHILDREN. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. Sivu 21. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/113710/Annales%20D%201187%20M%C3%A4kel%C3%A4%20DISS.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  2. Johanna Mäkelä: GENETIC, PRENATAL AND POSTNATAL DETERMINANTS OF WEIGHT GAIN AND OBESITY IN YOUNG CHILDREN. Väitöskirja, Turun yliopisto 2015. Sivut 21 ja 49. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/113710/Annales%20D%201187%20M%C3%A4kel%C3%A4%20DISS.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  3. Ann Prentice: Constituents of human milk Julkaistu joulukuussa 1996. United Nations University. Viitattu 4.10.2009.
  4. Ala-Houhala M, Koskinen T, Terho A, Koivula T, Visakorpi J: Maternal compared with infant vitamin D supplementation. Archives of Disease in Childhood 1986 Dec;61(12):1159-63.
  5. Endocannabinoids and food intake: newborn suckling and appetite regulation in adulthood Exp Biol Med (Maywood). 2005 Apr;230(4):225-34.
  6. The Endocannabinoid-CB Receptor System: Importance for development and in pediatric disease Neuroendocrinology Letters Nos.1/2, Feb-Apr Vol.25, 2004.
  7. Cannabinoids and Feeding: The Role of the Endogenous Cannabinoid System as a Trigger for Newborn Suckling Women and Cannabis: Medicine, Science, and Sociology, 2002 The Haworth Press, Inc.

Aiheesta muuallaMuokkaa