Avaa päävalikko

Sotien syntymisen taustaMuokkaa

Perinteinen islamilainen historiankirjoitusMuokkaa

Perinteisen islamilainen historiankirjoituksen mukaan useat beduiiniheimot kieltäytyivät maksamasta almuveroa Medinaan ja luopuivat islamista. Tämä käsitys syntyi 800-luvulla, kun islamin varhaishistoriaa kirjoitettiin uudestaan silloisten uskonnollisten näkemysten mukaan.[1]

Historiallis-kriittinen tutkimusMuokkaa

Historiallis-kriittisen näkemyksen mukaan islam oli merkinnyt beduiiniheimoille poliittista liittolaissuhdetta Muhammadin hallinnon kanssa. Suhde päättyi beduiinien näkemyksen mukaan Muhammadin kuoltua, mutta itse islaminuskonnosta ei välttämättä luovuttu. Luultavasti sotien taustalla oli kyse veronmaksusta Medinan keskushallinnolle.[1]

Sotien lopputulosMuokkaa

Sodat päättyivät nopeasti kun heimot pakotettiin Medinan keskusvallan alle ja beduiineistä tehtiin ainakin nimellisesti muslimeita. Ridda-sotien aikana Arabian niemimaalle syntyi kilpailevia profeettoja, ns. ridda-profeettoja. Perinteisen islamilaisen historiankäsityksen mukaan kyse oli Muhammadin jäljittelijöistä. Osa profeetoista aloitti toimintansa jo Muhammadin eläessä ja ehdotti hänelle jopa yhteistyötä. Luultavasti osa ridda-profeetoista katsoi vain jatkavansa Muhammadin työtä. Eräiden ridda-profeettojen, kuten Tulaihan, tiedetään "kääntyneen takaisin" islamiin ja eläneen kunnioitettuna muslimina.[1]

Historiatieteen näkökulmaMuokkaa

Tiedot Ridda-sodista perustuvat islamilaiseen hadith-perimätietoon, jota alettiin koota talteen 800-luvulla. Koska väliaika 600-luvun tapahtumiin oli tässä vaiheessa jo 200 vuotta, islamilaista perimätietoa ei ole pidetty tieteellisesti luotettavana tietona 600-luvun tapahtumista. Ridda-sodat kuuluvat tarinaperinteenä islaminuskon sisältöön, mutta eivät edusta tieteellistä historiankirjoitusta. [2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 40–43
  2. Karl-Heinz Ohlig & Gerd-R. Puin (toim): The Hidden Origins of Islam. Prometheus Books, 2010.