Avaa päävalikko

Hadith-perinteen kertomusMuokkaa

Sotien syntymisen taustaMuokkaa

Perinteisen islamilainen historiankirjoituksen mukaan useat beduiiniheimot kieltäytyivät maksamasta almuveroa Medinaan ja luopuivat islamista. Tämä käsitys syntyi 800-luvulla, kun islamin varhaishistoriaa kirjoitettiin uudestaan silloisten uskonnollisten näkemysten mukaan.[1] Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan islam oli merkinnyt beduiiniheimoille poliittista liittolaissuhdetta Muhammadin hallinnon kanssa. Tämä suhde katsottiin päättyneeksi Muhammadin kuoltua. Itse islamista ei olisi luovuttu, vaan taustalla oli irtautuminen veronmaksusta Medinan keskushallinnolle.[1]

Sotien lopputulosMuokkaa

Sodat päättyivät nopeasti kun heimot pakotettiin Medinan keskusvallan alle ja beduiineistä tehtiin ainakin nimellisesti muslimeita. Ridda-sotien aikana Arabian niemimaalle syntyi kilpailevia profeettoja, ns. ridda-profeettoja. Perinteisen islamilaisen historiankäsityksen mukaan kyse oli Muhammadin jäljittelijöistä. Osa profeetoista aloitti toimintansa jo Muhammadin eläessä ja ehdotti hänelle jopa yhteistyötä. Luultavasti osa ridda-profeetoista katsoi vain jatkavansa Muhammadin työtä. Eräiden ridda-profeettojen, kuten Tulaihan, tiedetään "kääntyneen takaisin" islamiin ja eläneen kunnioitettuna muslimina.[1]

Historiantutkimuksen näkökulmiaMuokkaa

Tiedot Ridda-sodista perustuvat islamilaiseen hadith-perimätietoon, jota alettiin koota talteen 800-luvulla. Koska väliaika 600-luvun tapahtumiin oli tässä vaiheessa jo 200 vuotta, kaikki orientalistit eivät pidä islamilaista perimätietoa uskottavana lähteenä 600-luvun tapahtumiin. Ridda-sodat kuuluvat heidän mukaansa tarinaperinteenä islaminuskoon, mutta eivät kerro todellisista tapahtumista. [2]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 40–43
  2. Karl-Heinz Ohlig & Gerd-R. Puin (toim): The Hidden Origins of Islam. Prometheus Books, 2010.