Rick Vaive
Richard Claude "Rick" Vaive (s. 14. toukokuuta 1959 Ottawa, Ontario) on kanadalainen entinen ammattilaisjääkiekkoilija, pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä.
Pelaajaura muokkaa
Juniorivuodet ja WHA muokkaa
Ennen ammattilaisuraansa Vaive pelasi vuosina 1976–1978 kaksi kautta Castors de Sherbrooken riveissä LHJMQ-junioriliigassa. Ensimmäisellä LHJMQ-kaudellaan Vaive teki runkosarjassa 110 tehopistettä 67:ssä ottelussa, 51 maalia ja 59 maalisyöttöä, ja pudotuspeleissä 23 pistettä 18:ssa ottelussa, 10 maalia ja 13 maalisyöttöä. Hän ansaitsi kauden päätteeksi LHJMQ:n vuoden tulokkaan palkinnon Trophée Michel Bergeronin. Toisella kaudellaan hän teki 155 tehopistettä 68:ssa runkosarjaottelussa, 76 maalia ja 79 maalisyöttöä, ja 12 pistettä yhdeksässä pudotuspeliottelussa, kahdeksan maalia ja neljä maalisyöttöä. Toisella kaudellaan Sherbrookessa hän sijoittui LHJMQ:n runkosarjan pistepörssissä viidenneksi, maalipörssissä kolmanneksi ja syöttöpörssissä hän sijoittui jaetulle sijalle yhdeksän.
Vaive teki ammattilaisdebyyttinsä vuonna 1978 Birmingham Bullsissa WHA-liigassa. Hän keräsi Bullsin riveissä 59 tehopistettä 75:ssä runkosarjaottelussa, 26 maalia ja 33 syöttöpistettä, ja oli näin seuransa paras pistemies. Jäähyminuutteja hänelle kertyi 248, joka oli tuolla kaudella eniten koko liigassa.
NHL-ura muokkaa
WHA kuopattiin kauden 1978–1979 jälkeen ja Vaive sai vuonna 1979 NHL-varauksen Vancouver Canucksiin, joka varasi hänet numerolla viisi varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella. Hän debytoi NHL:ssä lokakuussa 1979 ottelussa, jossa Canucks kohtasi St. Louis Bluesin.
Vaive pelasi Canucksissa vain vajaan kauden ennen siirtoa Toronto Maple Leafsiin helmikuussa 1980. Maple Leafsiin siirtyi kaupassa Vaiven lisäksi Bill Derlago ja toiseen suuntaan lähtivät Dave "Tiger" Williams ja Jerry Butler. Maple Leafsissä Vaive pelasi kauden 1979–1980 lopun ja seitsemän seuraavaa täyttä kautta. Hänen uransa pisteiden valossa parhaita kausia olivat kaudet 1981–1982, 1982–1983 ja 1983–1984. Ensiksi mainitulla hän teki 89 tehopistettä 77:ssä ottelussa, 54 maalia ja 35 syöttöpistettä, toisella 79 pistettä 78:ssa runkosarjaottelussa, 51 maalia ja 28 syöttöpistettä, ja viimeksi mainitulla 93 tehopistettä 76:ssa ottelussa, 52 maalia ja 41 syöttöpistettä. Hän oli näillä kolmella kaudella ja myös kaudella 1984–1985, jolla hän teki 35 maalia ja antoi 33 maaliin johtanutta syöttöä 72:ssa ottelussa, Maple Leafsin paras maalintekijä. Vaive on ensimmäinen yli 50 maalia yhden runkosarjakauden aikana tehnyt pelaaja Maple Leafsin historiassa ja hänen uransa paras maalilukema yhden kauden aikana, 54, oli Maple Leafsin seuraennätys, kunnes Auston Matthews teki 60 maalia kaudella 2021–2022[1]. Hän oli myös kolmesti Maple Leafsin paras pistemies, kausilla 1981–1982, 1983–1984 ja 1984–1985. Vaive toimi neljän vuoden ajan Maple Leafsin kapteenina, tammikuusta 1982 helmikuuhun 1986.
Syyskuussa 1987 Maple Leafs kauppasi Vaiven, Steve Thomasin ja Bob McGillin Chicago Blackhawksiin vaihdossa Ed Olczykiin ja Al Secordiin. Vaive pelasi Blackhawksissa puolitoista kautta ja teki ainoalla täydellä Blackhawks-kaudellaan 69 pistettä, 43 maalia ja 26 syöttöpistettä, 76:ssa runkosarjaottelussa. Blackhawks kauppasi Vaiven Buffalo Sabresiin 26. joulukuuta 1988 vaihdossa Adam Creightoniin. Sabres-vuodet olivat Vaivelle pisteiden valossa hänen NHL-uransa heikoimpia. Kaudella 1991–1992 Vaive pelasi ensimmäistä kertaa urallaan farmisarjassa, Rochester Americansissa AHL-liigassa. Syyskuussa 1992 hän teki vapaana agenttina sopimuksen Vancouver Canucksin kanssa, mutta pelasi koko seuraavan kauden AHL:ssä Vancouverin silloisessa farmiseurassa Hamilton Canucksissa. Pelaamisen lisäksi hän toimi Hamiltonissa myös apuvalmentajana. Vaive lopetti ammattilaisuransa vuonna 1993.
Vaive pelasi NHL-urallaan 876 runkosarjaottelua, joissa hän teki yhteensä 788 tehopistettä, 441 maalia ja 347 syöttöpistettä. Hän pelasi myös 54:ssä NHL:n pudotuspeliottelussa, joissa hän teki 27 maalia ja antoi 16 maaliin johtanutta syöttöä. Vaive hallitsi myös kovan fyysisen pelin, mistä kertovat myös hänen jäähylukemansa etenkin NHL-uran alkupuolelta. Vaivelle kertyi NHL:ssä 1445 jäähyminuuttia runkosarjassa ja 111 pudotuspeleissä.
Maajoukkue muokkaa
Vaive edusti Kanadaa kahdesti aikuisten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa, vuosina 1982 ja 1985. Vuoden 1982 MM-kilpailuissa hän oli voittamassa pronssia ja vuoden 1985 MM-kilpailuissa hopeaa.
Valmentajaura muokkaa
Pelaajauransa jälkeen Vaive on toiminut pitkään jääkiekkovalmentajana. Vuodesta 1993 vuoteen 1998 hän toimi ECHL-seura South Carolina Stingraysin päävalmentajana ja johdatti seuran vuonna 1997 liigan mestaruuteen. Vuodesta 1998 vuoteen 2000 hän toimi päävalmentajana AHL-seura Saint John Flamesissä ja kaudella 2000–2001 OHL-seura Mississauga Ice Dogsissa. Kaudella 2004–2005 hän toimi Major League Hockey Ontario Senior AAA -liigassa pelaavan Dundas Real McCoysin päävalmentajana. Ennen Real McCoysin päävalmentajuutta Vaive oli pelannut seuran riveissä kahdella kaudella.
Lähteet muokkaa
- Rick Vaive Legends of Hockey -sivustolla (englanniksi)
- Rick Vaive Hockey Draft Central -sivustolla (englanniksi)