Remit (lat. Remi) olivat belgeihin kuulunut kelttiläinen heimo, joka asui Gallia Belgicassa Seinen varrella. Remien pääkaupunki oli Durocortorum, nykyinen Reims. Svessionit olivat remien naapureita ja liittolaissuhteessa heihin.[1]

Remien lyöttämiä kultakolikoita.

Gallian sodan alkaessa vuonna 58 eaa heedut ja sekveenit olivat Gallian johtavia kansoja. Roomalaiset kuitenkin löivät sekveenit ja remit nousivat sekveenien tilalle, ja heihin liittyi useita heimoja, jotka eivät pitäneet heedujen johtoasemasta. Jopa vaikutusvaltaiset karnuutit liittoutuivat remien kanssa.[1]

Kun belgit ryhtyivät vuonna 57 eaa keräämään joukkoja hyökätäkseen Caesarin johtamia roomalaisia vastaan, pettivät remit maanmiehensä. Remit lupasivat Rooman prokonsulille viljaa, panttivankeja sekä apua taistelussa belgejä ja germaaneja vastaan. Remit eivät myöskään osallistuneet vuonna 52 eaa Bibractessa pidettyyn Gallian kansojen kokoukseen, jossa sovittiin joukkojen lähettämisestä Vercingetorixin avuksi Alesian taisteluun.[1]

Pliniuksen mukaan remit saivat foederatuksen eli Rooman liittolaisen aseman, ja Strabonin mukaan roomalaiset suosivat remejä. Remien pääkaupungissa Durocortorumissa oli roomalaisten kuvernöörien väliaikainen virka-asunto.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d William Smith: REMI Dictionary of Greek and Roman Geography (1854). Perseus Digital Library. Viitattu 13.6.2020. (englanniksi)