Karnuutit

Karnuutit (lat. carnutes tai carnuti) olivat voimakas kelttiheimo, joka asui Galliassa, Seinen ja Loiren välimaastossa. Karnuuttien eteläpuolella asuivat biturigit ja itäpuolella senonit. Roomalaisten mukaan karnuuttien hallitsema alue oli Gallian poliittinen ja uskonnollinen keskus. Karnuuttien tärkeimmät linnoitetut kaupungit olivat nimeltään Cenabum tai Genabum (nykyinen Orléans) ja Autricum (nykyinen Chartres). Druidien vuosittainen kokous järjestettiin jommassakummassa kaupungissa.[1]

Gallian heimot ja tärkeimmät kaupungit 100-luvulla eaa.

Liviuksen mukaan karnuutit olivat yksi niistä kelttiheimoista, jotka aikoinaan hyökkäsivät Italiaan Bellovesuksen johdolla, kun Tarquinius Priscus oli Rooman kuningas. Ilmeisesti karnuutteja olivat aiemmin hallinneet kuninkaat, mutta he lienevät luopuneet kuningasvallasta niihin aikoihin kun Caesar aloitti Gallian valloituksen.[1]

Vercingetorixin johtaman kansannousun aikana Caesar poltti Cenabumin. Karnuutit lähettivät myöhemmin 12 000 miestä Vercingetorixin tueksi Alesian taisteluun. Augustuksen aikana karnuutit saivat foederatin aseman.[1]

EtymologiaMuokkaa

Prefiksi "car-" tulee keltinkielisestä nominista "cairn", joka tarkoittaa "kiviröykkiötä", kuten esimerkiksi Newgrange Irlannissa; suffiksiosa "utes" on muunnos nominista, jonka toisia versioita ovat "uates","ovates" tai "vates". Näin "cairn-uates" tarkoittaa "kiviröykkiöennustajaa".

LähteetMuokkaa

  1. a b c William Smith: Carnu´tes Dictionary of Greek and Roman Geography (1854). Perseus Digital Library. Viitattu 3.6.2020. (englanniksi)