Avaa päävalikko

Reino Artola

suomalainen kenraali ja ilmavoimien komentaja

Reino Evert Artola, vuoteen 1926 Ahlgren,[1] (10. lokakuuta 1907 Lohja[1]7. tammikuuta 1994lähde?) toimi Suomen ilmavoimien komentajana 1. joulukuuta 19525. joulukuuta 1958.

Artola oli ensimmäinen Suomen ilmavoimien komentajana, joka oli lentäjä, ja ensimmäinen ilmavoimien komentaja, joka oli saanut upseerikoulutuksensa Suomessa. Täten hän oli ensimmäinen ilmavoimien komentaja, joka ei tullut maavoimista.lähde?

Samasta perheestä ilmavoimiin tuli myös kaksi muuta veljeä, joista Viljo kuoli lento-onnettomuudessa vuonna 1931 ja Niilo sotalennolla toukokuussa 1943.lähde?

Lentäjäuran alkuMuokkaa

Artola aloitti lentouransa vuonna 1929 Santahaminan Merilentoeskaaderissa vänrikkinä. Hän oli tuolloin tähystäjä.lähde?

Artola sai luutnantin arvon 1931,[1] joutui Ilmavoimien esikuntaan vuonna 1934lähde? ja yleni vuonna 1935 kapteeniksi[1]. Talvisodassa Artola palveli Lentorykmentti 4:ssä. Hän toimi tiedustelu-upseerina Kannaksella ja Laatokan-Karjalassa. Vuonna 1940 hänet ylennettiin majuriksi. Jatkosodan aikana Artola toimi ensin Pommituslentolaivue 46:n komentajana ja sitten Lentorykmentti 4:n esikuntapäällikkönä. Hän yleni jatkosodan aikana everstiluutnantiksi. Lapin sodassa Artola toimi Lentorykmentti 4:n komentajana.lähde?

Puolustushaarakomentajuus läheneeMuokkaa

Artola siirtyi 1945 takaisin Ilmavoimien Esikuntaan. Hän yleni everstiksi ja hänet nimitettiin ilmavoimien esikuntapäälliköksi vuonna 1949.[1]

Artola aloitti 1953 ilmavoimien komentajana. Vuonna 1953 hänet ylennettiin kenraalimajuriksi.[1]

Artolan komentajakausi oli suhteellisen pitkä. Tällöin Ilmavoimat alkoi uusia kalustoaan. Me 109 -potkurikoneista siirryttiin Vampire- ja Gnat-suihkuhävittäjiin. Vampire oli auttamattoman vanhentunut ja Gnat englantilainen vientihävittäjä, joka oli suunniteltu NATOn koneita huonommaksi. Molemmat valinnat oli tehty hinnan pohjalta, esimerkiksi suorituskykyisempiä Hunter-hävittäjiä olisi saanut vain puolet Gnat-määrästä. Ongelmalliseksi muodostui myös kotimainen Vihuri-koulutuskone. Se mahdollisti hävittäjämäisen lentämisen halvalla. Koneita oli paljon, niillä lennettiin paljon. Kone oli hyvä koulukone mutta niitä tuhoutui liikaa, osin moottorien epäluotettavuuden vuoksi, mutta pääosin ilmeisesti lentokurin puutteiden vuoksi. Kaluston uusiminen pääsi käyntiin Artolan aikana. Artola nosti Lapin ilmapuolustuksen esille ehdottaen uuden lennoston perustamista Lappiin.lähde?

Artolan komentajuus päättyi 1958, ja hän siirtyi Uudenmaan Sotilasläänin komentajaksi. Vuonna 1960 hänet nimitettiin pääesikunnan sotatalouspäälliköksi. Tuolloin hän osallistui MiG-21-hävittäjien hankintaan.lähde?

Artola ylennettiin kenraaliluutnantiksi 1964. Hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1967. Hän kuoli vuonna 1994.lähde?

LähteetMuokkaa