Rasvamaksa
Rasvamaksalla (laajentunut maksa) tarkoitetaan rasvan runsasta kertymistä maksaan, jolloin maksa laajenee. Yleisin rasvamaksan aiheuttaja on vyötärölihavuus, toiseksi yleisin runsas alkoholin käyttö. Myös sokeripitoiset virvoitus- ja energiajuomat sekä runsas monityydyttymättömän rasvan saanti aiheuttavat rasvamaksaa.[1][2][3]
Jos rasvamaksaan kuuluu tulehdusreaktiota, on kyseessä steatohepatiitti. Jos rasvamaksaan ei liity tulehdusreaktiota, se ei ole vaaraksi terveydelle.
Ilman elämäntapamuutoksia tulehtuneen maksan vaurioituminen voi jatkua, mikä voi lopulta johtaa maksakirroosiin ja sen vakaviin komplikaatioihin. Noin joka viidennellä henkilöllä rasvamaksaan liittyvä tulehdus etenee kirroosiksi.[4] Muusta kuin alkoholista johtuva rasvamaksa ei British Medical Journalissa julkaistun tutkimuksen mukaan lisää kuitenkaan kuolleisuutta.[5]
Yleensä rasvamaksa on oireeton[5]. Hepatomegalia eli maksan laajeneminen aiheuttaa harvoilla potilailla epämiellyttävää tunnetta ylävatsalla. Tila on ehkäistävissä mutta myös korjattavissa.
Esiintyvyys muokkaa
Joka kymmenes länsimaiden asukas kärsii rasvamaksasta[6], mutta taudin todellisen esiintyvyyden on sanottu olevan jopa 20–25 prosentilla aikuisväestöstä.[4] Vaiva on vielä huomattavasti yleisempi vyötärölihavista: sitä ilmenee jopa 70–80 prosentilla.[5] Rasvamaksaa todetaan nykyään yhä useammin lapsilla ja nuorilla aikuisilla, myös alle kouluikäisillä lapsilla. Alttius maksasolujen rasvoittumiseen vaihtelee perinnöllisistä syistä. Vaikka henkilö olisi perinyt alttiuden maksan rasvoittumiseen, rasvaa ei maksaan kerry ilman vyötärölihavuutta tai runsasta alkoholin käyttöä.[4]
Rasvamaksan riskitekijät muokkaa
Alkoholi muokkaa
Alkoholin suurkuluttajat saavat lähes aina rasvamaksan mutta toipuvat siitä alkoholinkäytön lopetettuaan. Alkoholinkäytöstä johtuvaa rasvamaksaa kutsutaan alkoholimaksasairaudeksi. Se voi edetä alkoholihepatiitiksi ja alkoholimaksakirroosiksi.[7]
Rasvamaksatautia jo entuudestaan sairastaville ei ole olemassa turvallista säännöllisen alkoholinkäytön vähimmäisrajaa, vaan pienikin alkoholijuomien kulutus lisää taudin etenemisen riskiä. Jo yksi pullo keskiolutta päivässä kaksinkertaistaa heillä oireiden ilmaantumisen riskin[8].
Vyötärölihavuus ja liikkumattomuus muokkaa
Yleisin rasvamaksan syy on vyötärölihavuus, ja peräti 70–80 prosentilla suomalaisista keskivartalolihavista on rasvamaksa. Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus on vaarallista: yhdestä tuopillisesta olutta on keskivartalolihavan maksalle yhtä paljon haittaa kuin neljästä tuopillisesta laihan ihmisen maksalle. Myös liikkumattomuus pahentaa vyötärölihavuuden aiheuttamaa maksan rasvoittumisriskiä.[8]
Monityydyttämättömät rasvahapot muokkaa
Vuonna 2021 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että eniten monityydyttymättömiä rasvahappoja nauttivalla väestöneljänneksellä esiintyy yli kolme kertaa enemmän ei-alkoholiperäistä rasvamaksaa kuin vähiten nauttivilla. Riski alkaa lisääntyä voimakkaasti päiväsaannin ylittäessä 19 grammaa. Tutkimuksen osanottajamäärä oli 1068 henkeä ja rasvamaksan muut riskitekijät vakioitiin.[3]
Nopeat hiilihydraatit muokkaa
Nopeiden hiilihydraattien kuten sokerilla makeutettujen juomien käyttö lisää maksan rasvoittumista. Vuonna 2012 tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että ylipainoisilla sokeripitoisen kola-virvoitusjuoman runsas käyttö puolen vuoden ajan lisäsi maksan rasvaisuutta.[4]
Suolistomikrobit muokkaa
Vuonna 2021 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että osalta väestöstä voidaan löytää ulostenäytteiden avulla Clostridia-luokkaan kuuluvia mikrobiryhmiä, mikä lisää rasvamaksan todennäköisyyttä. Suoliston Clostridia-bakteerit fermentoivat kuituja, ja useita niitä on pidetty terveydelle hyödyllisinä. Suurentunutta rasvamaksan riskiä aiheuttavat Clostridiat kykenevät tuottamaan suolta ja maksaa vahingoittavaa alkoholia.[9]
Muut syyt muokkaa
Alkoholista riippumattoman rasvamaksan kehittyminen ei aina liity elintapoihin. Esimerkiksi mulibrey-nanismi-niminen harvinaissairaus aiheuttaa rasvamaksan[10].
Liitännäissairaudet muokkaa
Maksan rasvoittuminen lisää riskiä sairastua aikuistyypin eli tyypin 2 diabetekseen, verenpainetautiin, kolesterolipoikkeavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin ja maksasolusyöpään[8].
Hoito muokkaa
Rasvamaksan itsehoitoon suositellaan Suomessa nopeiden hiilihydraattien ja kovien rasvojen vähentämistä, laihduttamista ja liikuntaa. Laihduttamisen ja liikunnan yhdistelmä onkin tehokkain keino vähentää rasvan määrää maksassa. Ruokavalion laadullakin saattaa olla merkitystä, ja on ajateltu, että esimerkiksi vähärasvainen ruoka saattaisi vähentää maksan rasvoittumista. Vähärasvaisen ruokavalion tehosta ilman laihtumista ei ole kuitenkaan tehty kunnollisia tutkimuksia.[11] Liian nopean laihtuminen pahentaa lisäksi rasvamaksaan liittyvää tulehdusta[12].
Vuonna 2020 valmistuneen kansainvälisen tutkijaryhmän julkaiseman tutkimuksen mukaan ketogeeninen kalorirajoitettu laihdutusruokavalio vähensi rasvamaksaa ja maksan insuliiniresistenssiä jo kuudessa vuorokaudessa[13].
Mikäli rasvamaksa johtuu liiasta alkoholin käytöstä, alkoholin käytön merkittävä vähentäminen tai lopettaminen voi palauttaa maksan rasvamäärän normaaliksi. Tietyt diabeteslääkkeet saattavat vähentää maksan rasvoittumista diabeetikoilla. Muuten rasvamaksaa ei voida hoitaa lääkkeillä.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Energiajuomat: Varo rasvamaksaa — Uusi Suomi uusisuomi.fi. Viitattu 28.5.2011.
- ↑ Suomalaisten maksat ovat huonossa kunnossa – syynä viina ja nopeat sokerit Helsingin Sanomat 28.3.2014
- ↑ a b Yong Xie, Huan Tian, Bin Xiang, Ding Li, Jian Liu, Zhuoyan Cai, Yuzhou Liu, Hua Xiang: Total polyunsaturated fatty acid intake and the risk of non-alcoholic fatty liver disease in Chinese Han adults: a secondary analysis based on a case–control study. BMC Gastroenterology, 30.11.2021, 21. vsk, nro 1, s. 451. PubMed:34847883. doi:10.1186/s12876-021-02039-2. ISSN 1471-230X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e Terveyskirjasto: Rasvamaksa
- ↑ a b c Jos rasvamaksa ei aiheudu viinasta, ei kuoleman riski kasva Yle, Terveys ja hyvinvointi 12.12.2011
- ↑ Liver disease - fatty liver disease (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alcohol-Induced Liver Disease
- ↑ a b c Vyötärölihavuuden ja alkoholin yhteisvaikutus. Maaseudun Tulevaisuus 20.09.2019.
- ↑ Etanolia tuottavat suolistomikrobit yhteydessä rasvamaksan riskiin - Uutinen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.10.2021.
- ↑ Tietoa mulibrey-nanismista (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Rasvamaksa Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 25.7.2020.
- ↑ NASH hyväksytty diagnoosiksi www.duodecimlehti.fi. Viitattu 23.10.2020.
- ↑ Panu K. Luukkonen, Sylvie Dufour, Kun Lyu, Xian-Man Zhang, Antti Hakkarainen, Tiina E. Lehtimäki: Effect of a ketogenic diet on hepatic steatosis and hepatic mitochondrial metabolism in nonalcoholic fatty liver disease. Proceedings of the National Academy of Sciences, 31.3.2020, nro 13, s. 7347–7354. PubMed:32179679. doi:10.1073/pnas.1922344117. ISSN 0027-8424. Artikkelin verkkoversio. en
Aiheesta muualla muokkaa
- Non-alcoholic Fatty Liver Disease (NAFLD) (Arkistoitu – Internet Archive) American College of Gastroenterology