Avaa päävalikko

Alkoholimaksasairaus on liiallisen alkoholinkäytön aiheuttama maksavaurio. Alkoholi on länsimaissa keskeinen maksasairauksien aiheuttaja; esimerkiksi Suomessa jopa 90 %[1] kirrooseista on alkoholin aiheuttamia. Alkoholimaksasairauden kehittyminen ja eteneminen on aina yksilöllistä. Yleisesti ottaen naiset kuitenkin sairastuvat huomattavasti vähemmästä alkoholinkulutuksesta kuin miehet. Alkoholimaksasairauteen kuoli vuonna 2007 Suomessa 1 145 ihmistä[2].

Runsas alkoholinkäyttö johtaa usein maksan rasvoittumiseen. Siitä maksa voi palautua ennalleen alkoholinkäytön loputtua[3]. Lähes kaikille alkoholin suurkuluttajille kehittyy rasvamaksa. Alkoholihepatiittiin tilanne etenee osalla (10–35 %) suurkuluttajista. Alkoholin aiheuttama maksatulehdus voi jollakulla olla käytännössä oireeton ja toisella johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten askitekseen, enkefalopatiaan ja munuaisvaurioon.[4]

Alkoholihepatiitissa maksa-arvot (ALAT, ASAT) voivat olla jopa tuhansia.[5]

Alkoholin suurkuluttajista 8–20 % saa lopulta kirroosin, jossa toimiva maksakudos tuhoutuu. Pitkälle kehittynyt kirroosi ei parane ilman maksansiirtoa, mutta alkoholinkäytön loputtua kokonaan maksa voi saada jonkin verran toimintakykyään takaisin. Kirroosia sairastavilla maksa-arvot voivat olla koholla tai täysin normaalit. Kirroosi johtaa usein hengenvaarallisiin komplikaatioihin, kuten askitekseen. Lisäksi noin viisi prosenttia kirroosiin sairastuneista saa maksasyövän[6].

Yli 125 000 ihmistä kattaneen tutkimuksen mukaan säännöllinen kahvinjuonti ehkäisee alkoholimaksakirroosia. Kupillinen päivässä vähentää riskiä 20 % ja neljä kuppia jo 80 %.[7]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa