Rajamuseo

erikoismuseo Imatralla Etelä-Karjalassa

Rajamuseo on Rajavartiolaitoksen historiaa taltioiva ja esittelevä erikoismuseo. Se sijaitsee Imatralla Immolan historiallisella kasarmialueella, Niskapietilän museotien varrella. Rajamuseo on Rajavartiolaitoksen valtakunnallinen museo ja se vastaa pääasiassa maarajojen vartioinnin historiaan liittyvän esineistön, materiaalin ja perinteiden esittämisestä ja tallentamisesta. Hallinnollisesti Rajamuseo kuuluu Immolassa sijaitsevaan Raja- ja merivartiokouluun.

Rajamuseo
Tyyppi Sotahistoriallinen museo, erikoismuseoView and modify data on Wikidata
Sijainti Immolan kasarmialueView and modify data on Wikidata
Kotisivut raja.fi/rajamuseoView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°14′31″N, 28°53′28″E
Kartta
Rajamuseo

Rajamuseon taustaa muokkaa

Rajamiesperinteen ja historian keruu alkoi Rajavartiolaitoksen eri hallintoyksiköissä pääosin 1960-luvun kuluessa. Periaatepäätös rajavartiotoiminnan opetusnäyttelyn perustamisesta Immolaan tehtiin 1980-luvulla. Rajamuseo avautui vuonna 1989 laitoksen oman henkilökunnan opetusnäyttelynä. 1990-luvun alusta lähtien museoon ovat voineet kesäaukioloaikoina tutustua myös ulkopuoliset museovieraat. Rajamuseo on toiminut ja toimii yhä myös Rajavartiolaitoksen oman henkilökunnan opetusnäyttelynä. Lisäksi museolla on oma roolinsa Rajavartiolaitoksen hyväksi tehtävässä suhdetoiminta- ja rekrytointityössä.

Rajamuseon toiminta nyt ja tulevaisuudessa muokkaa

Rajamuseon nykyiset noin 200 neliön suuruiset näyttelytilat sijaitsevat 1980-luvulla valmistuneessa sotilaskotirakennuksessa. Museon uusi perusnäyttely avataan vuonna 2022 peruskorjattuun 1930-luvulta peräisin olevaan entiseen esikuntarakennukseen.

Perusnäyttelyn uudistustyön lisäksi Rajamuseon kokoelmatyötä ollaan vuonna 2021 kehittämässä niin, että museon valokuva-arkistoa ja arkistoaineistoa tullaan digitoimaan ja siirtämään avoimeen tietokantaan (esim. Finnaan) kaikkien saataville. Lisäksi Rajamuseon viestinnällistä roolia ollaan tehostamassa.

Immolan historiaa muokkaa

Immolaan rakennettiin 1930-luvulla Ilmavoimien lentotukikohta. Sen infrastruktuuri ja rakennuskanta edustavat funktionalistista tyylisuuntaa. Talvisodan aikana Immolasta käsin toimi Hävittäjälentolaivue 24. Jatkosodan aikana Immolassa toimi Ilmavoimien kenttälentovarikko. Lisäksi lentokenttää käytettiin useissa eri Ilmavoimien toteuttamissa ilmasotatoimissa.

Kesäkuun 4. päivänä 1942 Imatran seudulla vietettiin Suomen Marsalkka Mannerheimin 75-vuotispäiviä. Mannerheimia saapui myös onnittelemaan Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler. Hitleriä kuljettanut Focke-Wulf Fw 200 Condor -kuljetuslentokone laskeutui Immolan lentokentälle. Kesällä 1944 lentokentältä operoi Suomen avuksi saapunut Saksan Luftwaffen lento-osasto Kuhlmey, joka vaikutti merkittävällä tavalla puna-armeijan kesän 1944 suurhyökkäyksen torjumiseen.

Jatkosodan jälkeen Immolan kasarmialue jäi Rajavartiolaitoksen käyttöön Moskovan vuoden 1940 rauhan rajan jäätyä lopulliseksi. Nykyään Immolassa sijaitsee Raja- ja merivartiokoulun lisäksi Kaakkois-Suomen rajavartioston esikunta sekä erinäisiä Rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia tukitoimintoja. Rajamuseo vastaa myös Immolan historian taltioimisesta.

Lähteet muokkaa

  • Manninen, Markus: Immola – Rakennushistoria ja nykytilanne. Jyväskylä: Grano Oy, 2017. ISBN 978-952-7062-60-9.
  • Partanen, Jukka, Pohjonen, Juha: Aseveljeys kesti ja kantaa – Sodanajan rajajoukkojen perinnetoiminnan historia. Jyväskylä: Keski-Suomen Painotuote Oy, 2007. ISBN 978-952-92-1484-6.

Aiheesta muualla muokkaa