Rõuge jõgi

joki Võrumaalla Kaakkois-Virossa

Rõuge jõgi tai myös Äiu jõgi [1] on Virossa Võrumaalla virtaava 26 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki. Joella on myös muita rinnakkaisnimiä: Ajo-, Aju-, Aiu- tai Kaha- ja Kaharila jõgi [a].[1]

Rõuge jõgi
Joki Kakun kohdalla
Joki Kakun kohdalla
Maat Viro
Maakunnat Võrumaa
Kunnat Rõugen kunta, Võrun kunta
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue Rõuge jõen valuma-alue
Pinta-ala 68,3 km² [1]
Yhtyy Võhandu jõgi (100,5 km joensuusta [1])
Joen uoman kohteita
Alkulähde metsäoja, Mõõlu
  57.8233°N, 27.2044°E
Laskupaikka Võhandu jõgi
  57.8225°N, 27.3605°E
Läpivirtausjärvet Kaku järv, Nursi veskijärv, Kahrila järv, Tõugjärv, Ratasjärv, Suurjärv, Liinjärv
Esteet Kakun pato, Nursin pato, Ala-Rõugen pato
Sivu-uomat Tsirgupalu kraav, Märdi oja, Kibõra kraav, Sandisuu oja, Tindi oja
Taajamat Nursi, Rõuge
Mittaustietoja
Lähdekorkeus 195 m mpy. [1]
Laskukorkeus 72 m mpy. [1]
Korkeusero 123 m
Pituus 25,9 km [1]
Kaltevuus 4,75 m/km
Muuta
Rõuge jõgi sen meanderoivalla osuudella.
Pato ja vesimylly Kakussa.
Pitkä ja kapea Kahrilajärv seuraa laakson muotoja.
Näkymä Rõugen kauppalaan Suurjärven etelärannasta.
Lähteitä Liinjärven rinteillä Tindissä.

Joen kulku

muokkaa

Joki alkaa Rõugen kunnassa Mõõlun kylässä Haanjan ylängöllä sijaitsevien Tornimäen ja Kunnumäen välistä. Aluksi se virtaa länteen pientä laaksoa pitkin ja kun se saapuu Rõugen ürgorgiin, se alkaa virrata kohti luodetta. Laakso laskee nopeasti 50 metrin syvyyteen ja virtaa jo pohjoista kohti, kun se kääntyy uudestaan luoteeseen vain 30 metrin syvyisenä. Rõugesta alkaen laaksossa esiintyy kuuden kilometrinmatkalla järviä, jotka muodostavat tiiviin järviketjun. Ensin tulee Liinjärv ja sen perään Suurjärv, jonka alapuolella on joki padottu. Padon jälkeen joki virtaa ensin Ratasjärven ja sitten Tõugjärven kautta. Jokilaakso muuttuu kapeaksi ja matalaksi ja joki muuttuu mutkittelevaksi uomaksi, jota kutsutaan myös Karhila jõeksi. Pisin järvi on 2,5 kilometriä pitkä Kahrila järv ja sen alapuolella joki on padottu Nursi veskijärveksi. Joesta tulee rajajoki Rõugen ja Võrun välille. Joen kolmas pato sijaitsee alempana Kaku järvessä. Joen alajuoksua kutsutaan myös Äiu jõeksi. Jokilaakso on enää kymmenen metriä syvä ja joen uoma alkaa meanderoida matkallaan kohti joensuuta. Ennen Võhandu jõgea sitä on oikaistu liiallisen mutkittelun vähentämiseksi. Joki yhtyy Võhanduun 101 kilometriä sen joensuusta aivan Vagula järven yläpuolella.[1][b]

Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä

muokkaa

Valuma-alue

muokkaa

Rõuge jõen valuma-alueen ympärillä on muita Võhandu jõen sivu-uomia. Sen itäpuolella on Vagula järveen laskevia ojia, joista Ura oja on suurin. Sen länsipuolella virtaa Mustjõgi, jonka sivujoki Pärlijõen valuma-alue seuraa sitä etelässä. Ne kuuluvat Gaujan valuma-alueeseen, joka laskee Riianlahteen. Rõuge jõen valuma-alueen pinta-ala on 68,3 neliökilometriä [1]. Jos valuma-alueen pinta-ala jaetaan joen pituudella 25,6 kilometriä, tulee valuma-alueen keskimääräiseksi leveydeksi 2,7 kilometriä.[b]

Sivu-uomia

muokkaa

Rõuge jõen sivu-uomat ovat melko lyhyitä ja alla olevaan luetteloon on koottu niistä pisimmät.[1]

yhtyy
Rõuge jõgeen
(km suusta)
Nimi Pituus
(km)
Valuma-alue
(km²)
Lähde
Tsirgupalu kraav 2 [2]
Märdi oja 1 4 [3]
Kibõra kraav 2 [4]
Varõsuu oja 1
Kikkaorgin oja 1
Sandisuu oja 5 9 [5]
Tindi oja 5 6 [6]
Savimäen oja 1
Püssäorgin oja 1

Lähteet: 1 = [1]

Järviä

muokkaa

Joen valuma-alueen järvistä on lukumääräisesti suurin osa tilojen vesihuollossa tarvittavia tekolampia. Koska joki kerää vetensä Haanjan ylängöltä, jossa maanpinnan vaihtelut ovat suuria, sijaitsee siellä myös järviä. Sen huomattavin järvialue on muodostunut jokilaaksoon, jonka epätasaisuuksiin on kertynyt vettä kymmeniäkin metrejä. Joen pääuomassa sijaitsevan järviketjun järviä ovat yläjuoksulta lueteltuna Liinjärv, Suurjärv, Ratasjärv, Tõugjärv, Kahrila järv, Nursi veskijärv ja Kaku järv. Rõugen kylässä sijaitsee pääuoman laaksossa lisäksi Valgjärv ja Kaussjärv. Joen sivu-uomien valuma-alueilla on pieniä luonnollisia järviä tai sinne padottuja tekolampia. Esimerkiksi Sandisuu ojan alueella sijaitsee Kõrbjärv ja Tindi ojan alueella Nogu karjäärilump.[1][7][b]

Luontoarvoja

muokkaa

Jokilaakson lähteet tuovat jokeen mineraalipitoista vettä, jolloin joen ja järviketjun vesi on lievästi emäksistä. Lähteet pitävät myös joen veden viileänä, mutta koska jokeen on rakennettu kolme patoa, ei lohisukuiset kalat nouse sinne kutemaan. Joki järvineen kuuluu kokonaan Haanjan luonnonpuistoon.[8][9]

Hallintoalue

muokkaa

Rõuge jõgi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Joen vesistörekisterin tunnus on VEE1004100.[1]

Kuten myös Võhandulla ja Pühäjõella, on Rõuge jõgea kutsuttu muinoin eri nimillä. Kirjallisuudessa sen nimi on ollut esimerkiksi Ahia Jeggi (vuonna 1684), Ayo Jöggi (1798) ja Aiju jõgi (1935). Tätä nimeä on käytetty alajuoksun osuudesta ja Vastse-Nursissa on sijainnut Aiu veski (suom. Aiun vesimylly). Yläjuoksun nimi on liitetty Rõugen kironkylään tai kartanoon. Sen variaatioita ovat olleet Rõugõ ja Rauge. Kirjallisuudessa on nimi esiintynyt eri muodoissa: (ven. Ревгуи, Реввы eli Revgui, Revvy, vuonna 1563), Rewg ja Rewga (vuonna 1585), Reuk (1587), Reuda ja Renda (1613), Raugk ja Raug (1627), Raug (1638) ja Raugo (1782). Osa näistä viittaa nimenä kartanoon ja osa kylään.[10]

Huomautuksia

muokkaa
  1. Teksti on osittain käännös vironkielisestä artikkelista et:Rõuge jõgi, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
  2. a b c Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuus, asutus ja nimistöä on tarkistettu tai mitattu Internetin Keskkonnainfon Maa-Ametin karttapalvelusta, taikka kaupallisista Google, Bing, ACME tai Yandex karttapalveluista käyttäen annettuja koordinaatteja.

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Rõuge jõgi (VEE1004100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.7.2020. (viroksi)
  2. Keskkonnaregister: Tsirgupalu kraav (VEE1004106) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.7.2020. (viroksi)
  3. Keskkonnaregister: Märdi oja (VEE1004104) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.7.2020. (viroksi)
  4. Keskkonnaregister: Kibõra kraav (VEE1004103) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.7.2020. (viroksi)
  5. Keskkonnaregister: Sandisuu oja (VEE1004102) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.7.2020. (viroksi)
  6. Keskkonnaregister: Tindi oja (VEE1004101) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 27.7.2020. (viroksi)
  7. Rõuge järvestik, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 28.7.2020
  8. Rõuge järvestik, Eesti Entsyklopeedia, viitattu 28.7.2020 (viroksi)
  9. Keskkonnaregister: Haanja looduspark (KLO1000469) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 30.7.2020. (viroksi)
  10. Aiu jõgi, Rõuge Eesti kohanimeraamat. eki.ee: Eesti Keele Institut. Viitattu 28.7.2020. (viroksi)