Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta

Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta on katolisen kirkon seurakunta Suomessa, jonka toiminta-alueena on itäinen pääkaupunkiseutu ja itäinen Keski-Uusimaa sekä Itä-Uusimaa lukuun ottamatta Lapinjärveä, Loviisaa ja Myrskylää. Seurakunnan keskuspaikka on Helsinki, jossa seurakunnalla on Pyhän Henrikin katedraali. Lisäksi seurakunnalla on säännöllistä toimintaa Tapanilan alueella sekä Porvoossa.

Pyhän Henrikin katolinen katedraaliseurakunta
Pyhän Henrikin katedraali Helsingissä.
Pyhän Henrikin katedraali Helsingissä.
Suuntautuminen Katolinen kirkko
Kirkkokunta Katolinen kirkko Suomessa
Hiippakunta Helsingin katolinen hiippakunta
Perustettu 1860
Kirkkoherra Marco Pasinato
Pääkirkko Pyhän Henrikin katedraali Helsingissä
Jäseniä 4 552 (1.1.2018)[1]
Aiheesta muualla
Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin katolinen seurakunta

Historia

muokkaa

Vuonna 1860 Helsinkiin tuli ensimmäinen pysyvä katolinen kirkko. Tällöin otettiin käyttöön Kaivopuiston kallioille rakennettu Pyhän Henrikin kirkko. Kaupungin katolisen siviiliväestönkin sielunhoitajana vuodesta 1856 toiminut sotilaskappalainen Ignatius Gorbacki oli tehnyt aloitteen kirkon rakentamisesta. Tässä hän sai taloudellista tukea kenraalikuvernööri Fredrik Vilhelm Bergin italialaissyntyiseltä vaimolta kreivitär Leopoldina Cicognalta. Myös Venäjän tsaari avusti kirkon rakentamista. Kirkon siunasi monsignore Lubinsky Tallinnasta 16. syyskuuta 1860, mutta sen vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkipiispa Jerzy Szembek. Kun Suomesta tuli vuonna 1920 apostolinen vikaarikunta, tuli seurakunnan kirkosta piispankirkko eli katedraali. Vuoden 2016 lopussa seurakunnalla oli 4 379 jäsentä.[2]

Lähteet

muokkaa
  1. Tilastotietoja Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 5.12.2018.
  2. Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 5.12.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa