Punaisten muistomerkki (Heinola)
Punaisten muistomerkki ja joukkohauta sijaitsevat Heinolassa Vierumäellä. Alkuperäinen hautapaikka sijaitsi Versowoodin saha-alueen (ent. Kollin saha) keskellä. Sinne on haudattu punaisia, jotka kaatuivat 20. huhtikuuta 1918 valkoisia vastaan käydyssä Vierumäen taistelussa.[1] Loppuvuodesta 2021 muistomerkki siirrettiin uudelle paikalle pois tehdasalueelta, noin 600 metrin päähän seututien 140 läheisyyteen.[2]
Muistomerkin alueelle pystyttivät vuonna 1949 paikalliset työväenyhdistykset. Muistomerkissä on teksti:[1]
»Tämän muistokiven läheisyydessä lepää v:den 1918 kansalaissodassa vakaumuksensa puolesta kaatuneita ja teloitettuja, noin 300 Suomen kansalaista.»
Heinolassa on kaksi muutakin punaisten muistomerkkiä, toinen vanhalla hautausmaalla, toinen Lusissa. Hautausmaan muistomerkin on veistänyt Yrjö Kaikuvuo.[3][4]
Heinolan tapahtumista ja taisteluista vuonna 1918 on ilmestynyt vuonna 2017 kirja Heinola 1918: kapinan aika, jonka kirjoittajat ovat toimittaja Leena Kekkonen ja sotahistorioitsija Jukka Kulomaa.[1]
Kaatuneiden lukumäärä muokkaa
Taistelu käytiin tilanteessa, jossa punaiset olivat vetäytymässä itään ja lännestä Urajärven suunnasta tulleet valkoiset pyrkivät estämään vetäytymisen. Taistelua seuraavana päivänä valkoisia komentanut eversti Georg Londén käski laskea kaatuneet punaiset. Mikkelin päämajaan hän ilmoitti kaatuneiden määräksi 208. Heinolan seminaarin uskonnon ja historian lehtori Juho Kinnunen kirjoitti päiväkirjaansa kuolleiden luvuksi 248.[1] Taistelussa kuolleiden määristä on erilaisia arvioita. Muistomerkissä lukee 300, valkoisten joukkoja aikoinaan johtaneen Kustaa Tapolan kerrotaan sanoneen 336. Tampereen yliopiston entinen tutkija Tuomas Hoppu sanoo, että vainajia olisi 30–50.[5]
Kaatuneiden määräksi arvioitu luku 300 julkaistiin lehdissä pian taisteluiden jälkeen ja luku mainitaan myös muistopaikan kivipaadessa. Lukua on pidetty ikään kuin virallisena totuutena. Valtioneuvoston kanslia tilasi Kansallisarkiston tutkijoilta selvityksen vainajien lukumäärästä. Keväällä 2020 tutkija Ilkka Jokipii totesi, että punakaartin miehistöluetteloita tutkimalla päädytään suuruusluokkaan 40–50 tai hieman enempään. Kaatuneiden lukumäärän lisäksi tutkijat pyrkivät yksilöimään vainajat eli selvittämään heidän nimensä.[6] Kansallisarkiston tutkimuksessa löytyi lopulta yhteensä 43 taistelussa kaatunutta tai kadonnutta punaista.[7]
Loppuvuodesta 2020 suoritetussa arkeologisessa kaivauksessa löytyi 50 vainajan jäänteet.[8]
Vainajien siirto muokkaa
Luvan hankinta muokkaa
Vuonna 2016 sahayhtiö Versowood halusi laajentaa toimintaansa hauta-alueelle ja siirtää ruumiit ja muistomerkin pois. Yhtiö tarjosi hautaa varten vaihtoehtoista maa-aluetta ja lupasi osallistua siirron kustannuksiin. Yhtiö aikoi hakea kajoamislupaa, kunhan saa käyttöönsä tiedot tilaamistaan maatutkakuvauksista.[1] Versowood ehdotti 11. marraskuuta 2016 Heinolan kaupungille, että hauta-alue poistetaan vireillä olleesta kaavahankkeesta. Kaupunki ja yhtiö lähettivät 16. tammikuuta 2017 kajoamislupahakemuksen Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Se siirsi 29. toukokuuta 2017 asian käsiteltäväksi Itä-Suomen aluehallintovirastossa, kuten hautaustoimilaissa on säädetty.[9]
Alkuvuodesta 2018 hanke nousi uudestaan esille. Hautapaikan metsikön omisti Heinolan kaupunki ja sitä ympäröivät teollisuusmaat Versowood. Molemmat halusivat siirtää vainajat arvokkaampaan ympäristöön eli seurakunnan hautausmaalle. Muistoalue sijaitsi keskellä teollisuusaluetta, jossa liikkui usein raskaita trukkeja ja puutavaraa kuljettavia kuorma-autoja. Siksi siirtoa perusteltiin myös turvallisuuden parantamisella. Siirtoon ei riittänyt ely-keskuksen hyväksymä kajoamislupa, koska Museovirasto katsoi, ettei joukkohauta ole muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Siksi tarvittiin aluehallintoviraston myöntämä siirtolupa.[10]
Hautaustoimilain mukaan haudattu ruumis saadaan aluehallintoviraston luvalla siirtää toiseen hautaan erityisen painavista syistä.[11] Mikkelissä sijaitseva Itä-Suomen aluehallintovirasto hoitaa koko maan alueella hautaustoimilaissa mainitut lupa- ja valvonta-asiat.[12] Vierumäen vainajat on haudattu sisällissodan aikaiselle taistelupaikalle, koska heitä silloisissa oloissa ei voitu kuljettaa esimerkiksi kotipaikkakunnilleen. Muutama päivä taistelun jälkeen tapahtuneen hautauksen tavan määritteli paljolti sodan lopputulos.[13]
Virallinen lehti ja Helsingin Sanomat julkaisivat kesäkuussa 2018 Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoituksen, jossa virasto etsi Vierumäen joukkohautojen vainajien omaisia. Heille tarjottiin mahdollisuutta kertoa mielipiteensä siirtosuunnitelmasta ja ilmaista asian ratkaisemiseen vaikuttavat vaatimuksensa.[14] Marraskuussa 2018 Itä-Suomen aluehallintovirasto antoi luvan joukkohaudan vainajien siirtämiseksi Heinolan keskustan hautausmaalle.[15]
Jussi Nuorteva, Helena Ranta ja Jussi-Pekka Taavitsainen olivat yleisönosastokirjoituksessaan joulukuussa 2018 sitä mieltä, että tähän tapaukseen ei pidä soveltaa hautaustoimilakia, vaan muinaismuistolakia ja hautapaikka on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi, koska Museovirasto oli aiemmin katsonut sisällissodan taistelupaikat muinaisjäännöksiksi. Kirjoittajien mielestä hautapaikalla tulisi suorittaa arkeologisia pelastuskaivauksia, eikä tyytyä siihen asiantuntemukseen, jota löytyy kilpailuttamalla arkeologisia kaivauksia tekeviä yrityksiä.[16]
Siirto kuitenkin lykkääntyi siirtoluvasta tehdyn valituksen vuoksi.[17] Versowoodille ja Heinolan kaupungille myönnetystä siirtoluvasta valitti hallinto-oikeuteen henkilö, joka oletti, että hänen isoäitinsä isän veli olisi haudattujen joukossa. Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta, koska valittaja ei kuulunut vainajan lähimpiin perillisiin, eikä oikeus saanut selvitystä, että vainaja olisi osallistunut taisteluihin Vierumäellä.[18] Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei perustetta valitusluvan myöntämiselle ole, ja niin asia sai lainvoimaisen ratkaisun.[19]
Hautojen avaus muokkaa
Lokakuussa 2019 Museoviraston tutkijat paikansivat kaivannon, joka oli 13 metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Koekaivauksissa hautaa ei avattu, mutta merkkejä vainajasta havaittiin. Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää hautapaikkojen sijainti. Vainajien lukumäärä tiedettäisiin vasta, kun haudat avattaisiin. Versowood vastasi vainajien siirtämisen kustannuksista, mutta se pyrki saamaan avustusta ainakin valtiolta ja säätiöiltä.[20]
Hauta avattiin lokakuussa 2020, ja vainajien jäänteet nostettiin tutkittaviksi. Perimätiedon mukaan haudassa piti olla satoja vainajia, ja arveltiin myös, että hautoja olisi useampia. Avausta edeltäneissä tutkimuksissa pystyttiin todentamaan kuitenkin vain yksi hauta. Kaivaus- ja tutkimustyön teki Muuritutkimus oy.[21]
Arkeologisissa kaivauksissa löytyi lokakuussa 2020 toinen joukkohauta. Se havaittiin hautamuistomerkin kohdalla muistokiven siirron yhteydessä. Muistomerkin aluetta ei oltu aiemmin tutkittu ja perimätiedon mukaan sille paikalle olisi haudattu vain yksi vainaja. Löydön vuoksi kaivajien määrää lisättiin noin kymmeneen, kun aluksi heitä oli kuusi. Suurentuneesta työmäärästä huolimatta kaivausten arveltiin valmistuvan marraskuun aikana, ja ilmojen kylmeneminenkään ei haittaisi työtä, sillä kaivaukset suoritettiin teltoissa. Harmia sen sijaan aiheutti vesi, jota löytyi myös hautojen tasolta. Tunnistuksen kannalta tärkeät pääkallon luut ja hampaat olivat kosteassa maatuneet pahasti, ja niin oli käynyt ilmeisesti myös tunnistamiseen käytettäville vartalon pitkille luille.[7]
Teollisuusalueella sijainneista kahdesta joukkohaudasta löytyi kaikkiaan 50 vainajaa. Heidän henkilöllisyyttään ei yksilöity DNA-tutkimusten avulla, koska tunnistaminen olisi lähes mahdotonta, hidasta ja kallista, totesi Museovirasto lausunnossaan. Tunnistaminen voi olla tulevaisuudessa helpompaa menetelmien kehittyessä, joten vainajista otettiin luunäytteitä, joita hallinnoi Kansallisarkisto ja säilyttää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.[22] Tutkimuksista ja siirrosta aiheutuneet kustannukset maksoi Versowood.[23]
Uudelleenhautaus muokkaa
Vainajat haudattiin 29. toukokuuta 2021 Heinolan keskustan hautausmaalle.[22] Koronaviruspandemian vuoksi tilaisuus pidettiin ilman yleisöä, mutta sitä voi seurata suoratoistona Heinolan seurakunnan internet-sivulla. Arkkujen hautaan laskun jälkeen pidettiin ekumeeninen rukoushetki, jonka toimittivat Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen, Heinolan seurakunnan kirkkoherra Janne Hatakka sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi Jonas Bergenstad. Rukoushetkeä seurasivat puheet ja lauluesitys, jonka jälkeen laskettiin seppeleet.[24]
Heinolan hautausmaalla oli jo ennestään sisällissodassa punaisten puolella surmansa saaneiden muistopatsas, johon kiinnitettiin siirrosta kertova muistolaatta. Vanhalle Vierumäellä sijainneelle muistomerkille luvattiin etsiä uusi sijoituspaikka.[25] Loppuvuodesta 2021 muistomerkki siirrettiin seututien 140 läheisyyteen.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Merja Ojansivu: Punaisten haudan siirto kuohuttaa Heinolassa. Helsingin Sanomat, 2.10.2016, s. A 14–15. digitilaajille. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ a b Vierumäen muistomerkin siirto lähes valmis, mutta vierailuja paikalle toivotaan vielä lykättävän Itä-Häme. 17.11.2021. Viitattu 10.8.2022.
- ↑ Heinolan kirkkokortteli ja vanha hautausmaa 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 2.10.2016.
- ↑ Heinola Punaisten muistomerkit Heinolassa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jari Niemi: Joukkohaudoissa lienee uskottua vähemmän vainajia Vierumäellä. Helsingin Sanomat, 23.4.2019, s. A 15.
- ↑ Enlund, Tapio: Vierumäen joukkohaudassa 50 vainajaa? – Kansallisarkiston tutkijat aikovat selvittää sisällissodan taistelussa kaatuneiden nimet Yle uutiset. 20.5.2020. Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ a b Asikainen, Sari: Vierumäeltä löytyi toinenkin punaisten joukkohauta Itä-Häme. 30.10.2020. Heinola: Mediatalo ESA Oy. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Vierumäen joukkohaudan vainajat haudataan uudelleen Heinolassa 29.5. 19.5.2021. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 2.6.2021.
- ↑ Halonen, Antti: Versowood haluaa siirtää punaisten joukkohaudan teollisuusalueen tieltä – arviolta 300 vainajaa saatetaan kaivaa ylös Iltalehti. 28.1.2018. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.6.2021.
- ↑ Tapio Enlund, Sadat vainajat halutaan kaivaa ylös Heinolassa, Yle.fi, uutiset 22.1.2018
- ↑ Hautaustoimilain 24. § Finlex. 22.12.2009. Helsinki: Edita Publishing oy. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastoista, 11. § Finlex. 20.11.2014. Helsinki: Edita Publishing oy. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Paakkanen, Mikko: Joukkohauta kaivetaan auki Vierumäellä ja sisällissodan punavainajat siirretään teollisuusalueelta kirkkomaalle Helsingin Sanomat. 27.11.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Niemi, Jari: Avi hakee Vierumäen joukkohautojen omaisia Itä-Häme. 8.6.2018. Heinola: Mediatalo ESA Oy. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Suvi Turunen: Vihdoin päätös Vierumäen joukkohaudasta: viranomainen antoi luvan siirtää sisällissodan aikaiset vainajat kirkkomaalle Yle.fi, uutiset. 27.11.2018. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Nuorteva, Jussi & Ranta, Helena & Taavitsainen, Jussi-Pekka: Vierumäellä sijaitseva punaisten joukkohauta on määriteltävä kiinteäksi muinaisjäännökseksi Helsingin Sanomat. 12.12.2018. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Elina Rantalainen: Vierumäen joukkohaudan siirtoluvasta valitus Yle.fi/uutiset. 15.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
- ↑ Ojanperä, Sini: Sukulainen valitti Vierumäen joukkohautojen vainajien siirtämisestä – hallinto-oikeus jättää tutkimatta Yle uutiset. 23.4.2019. Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Enlund, Tapio: Sisällissodan aikaisen joukkohaudan siirtosuunnitelma pääsee etenemään – korkein hallinto-oikeus ei tutki valitusta Yle uutiset. 23.7.2019. Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Ville Paso, Petri Niemi: Vierumäen vuoden 1918 hautapaikka on paikannettu – tutkijat löysivät merkkejä vainajasta Yle uutiset. 11.10.2019. Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Liisa Leinonen ja Elina Rantalainen: Kaivinkone kaapii maata Vierumäen joukkohaudan päältä – saadaanko sisällissodan aikaisten vainajien henkilöllisyys selville? Yle uutiset. 19.10.2020. Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ a b Rautavuori, Lauri: Joukkohaudoista kaivetut sisällissodan uhrit siunataan nimettöminä Heinolassa, tunnistaminen oli liian vaikeaa Yle uutiset. 29.5.2021. Yleisradio. Viitattu 30.5.2021.
- ↑ Lähdetluoma, Markku: Vierumäen joukkohautojen vainajien DNA-tunnistus jäi tekemättä – nimettömät sisällissodan uhrit siunataan kirkkomaahan toukokuussa Yle uutiset. 16.4.2021. Yleisradio. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ Vuonna 1918 Vierumäen joukkohautaan haudatut vainajat haudataan tänään uudelleen – uusi hautapaikka on punaisten muistomerkin vieressä Heinolan hautausmaalla Ilkka-Pohjalainen. 29.5.2021. Seinäjoki: I-Mediat Oy. Viitattu 1.6.2021.
- ↑ Kuivalainen, Harri & Harju, Simo: Vierumäen vuoden 1918 sisällissodan joukkohaudan vainajat haudataan Heinolan hautausmaalle 16.4.2021. Heinolan kaupunki. Viitattu 1.6.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Janne Ahjopalo: Kun 300 vainajaa siirretään työkoneiden hälystä kirkkomaan rauhaan, tarvitaan arkeologeja, oikeuslääkäreitä ja rikospaikkatutkijoita – näin harvinainen haudansiirto toteutetaan Yle.fi, uutiset. 28.11.2018. Viitattu 28.11.2018.