Avaa päävalikko
Proguaniili
Proguaniili
Proguaniili
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(1E)-1-[amino-(4-kloorianiliino)metylideeni]-2-propan-2-yyliguanidiini
Tunnisteet
CAS-numero 500-92-5
ATC-koodi P01BB01
PubChem 6178111
DrugBank DB01131
Kemialliset tiedot
Kaava C11H16N5Cl 
Moolimassa 253,738
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 129 °C (264 °F) [1]
Liukoisuus veteen 0,156 g/l [2]
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus ?
Proteiinisitoutuminen 75 %[3]
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika n. 20 h[2]
Ekskreetio Virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus
Antotapa Oraalinen

Proguaniili eli klorguanidi tai kloroguanidi (C11H16N5Cl) on biguanideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä malarian estolääkityksenä. Proguaniili on WHO:n julkaisemalla tärkeimpien lääkeaineiden listalla.[4]

Ominaisuudet ja käyttöMuokkaa

Proguaniili on aihiolääke ja metaboloituu ihmisen maksassa vaikuttavaksi triatsiinirakenteiseksi yhdisteeksi. Proguaniili vaikuttaa inhiboimalla malarialoisioiden dihydrofolaattireduktaasia, minkä seurauksena malarialoisioiden tarvitseman foolihapon biosynteesi estyy. Yhdiste on tehokas erityisesti loision kehittyviä yksilöitä vastaan. Proguaniilia käytetään lähinnä malarian estolääkityksenä yhdessä klorokiinin tai atovakonin kanssa. Lääkitys aloitetaan muutama päivä ennen matkan alkua ja kestää noin viikon ajan matkan päättymisen jälkeen. Lääkkeen korkean hinnan vuoksi se on yleensä käytössä vain matkan ollessa lyhytkestoinen.[2][3][5][6][7]

HaittavaikutuksetMuokkaa

Proguaniili on yleisesti erittäin hyvin siedetty lääkeaine. Suurina annoksina haittavaikutuksia voivat olla pää- ja vatsakipu, huonovointisuus, ripulointi, ihottuma ja unettomuus.[3][5][6][7]

SynteesiMuokkaa

Proguaniilia valmitetaan p-kloorianiliinista ja disyandiamidista, jotka reagoivat ensimmäisessä vaiheessa p-kloorifenyylidisyandiamidiksi. Tämä välituote reagoi toisessa vaiheessa isopropyyliamiinin kanssa proguaniiliksi.[5][8]

LähteetMuokkaa

  1. Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 348. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  2. a b c Proguanil DrugBank. Viitattu 4.10.2016. (englanniksi)
  3. a b c Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 58. Alkueläimiin vaikuttavat lääkeaineet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Viitattu 4.10.2016.
  4. WHO Model List of Essential Medicines 2013. WHO. Viitattu 4.10.2016. (englanniksi)
  5. a b c Paul Actor, Alfred W. Chow, Frank J. Dutko & Mark A. McKinlay: Chemotherapeutics, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 4.10.2016
  6. a b Katariina Kainulainen: Malarianestolääkkeet ja niiden haittavaikutukset Fimea. Viitattu 4.10.2016.
  7. a b Gordon Charles Cook,Alimuddin Zumla: Manson's Tropical Diseases, s. 1256. Elsevier, 2009. ISBN 978-1416044703. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 4.10.2016). (englanniksi)
  8. Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 949. 2nd Edition. Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X. (englanniksi)