Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta
Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta oli lyhytikäinen valtio Pohjois-Kaukasiassa vuosina 1917–1920. Nykyisin sen alueella ovat Tšetšenian, Ingušian ja Dagestanin tasavallat, jotka kuuluvat Venäjän federaatioon. Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavallan pinta-ala oli noin 400 000 neliökilometriä ja asukasluku noin 11 miljoonaa. Tasavallan pääkaupunki oli Temir-Han-Šura (nykyinen Buinaksk).
| Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavalta Республика Союза Горцев Северного Кавказа |
|||
|---|---|---|---|
1917–1921 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||
| Pääkaupunki | Temir-Han-Šura (nykyinen Buinaksk) | ||
| Viralliset kielet |
venäjä, avaari, tšetšeeni, inguuši, osseetti, kabari, balkaari |
||
| Valuutta | tumen | ||
| Edeltäjä(t) |
 Venäjän keisarikunta |
||
| Liitettiin osaksi | Vuoriston autonominen sosialistinen neuvostotasavalta | ||
Pohjois-Kaukasuksen kansojen liitto perustettiin maaliskuussa 1917 ja samalla liitolle valittiin toimeenpaneva komitea. Komitean puheenjohtajana oli Abdul-Mežid Tšermojev, joka oli yksi Pohjois-Kaukasian kansallisen vapautusliikkeen johtajista. Pohjois-Kaukasuksen keskuskomitea hyväksyi Šamilin Nizamin (Šamilin perustuslaki vuodelta 1847) 5. elokuuta 1917.
Tasavalta perustettiin virallisesti 11. toukokuuta 1918, jolloin sille valittiin hallitus. Tasavallan johtomiehiä olivat muun muassa Said Šamil, Abdul-Mežid Tšermojev, Šeiklo Ali-Hadži Akuša ja Haidar Bamat. Said Šamil oli Šamilin lapsenlapsi. Hän oli myöhemmin perustamassa Itsenäisen Kaukasuksen komiteaa Saksassa vuonna 1924. Pohjois-Kaukasian vuoristotasavallan tunnustivat Turkki, Saksa ja Georgian demokraattinen tasavalta.
Kesäkuussa 1920 bolševikit valloittivat Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavallan ja sen hallitus joutui pakenemaan alueelta. Tammikuussa 1921 perustettiin Venäjän SFNT:n alaisuuteen kuulunut Vuoriston autonominen sosialistinen neuvostotasavalta, joka käsitti Pohjois-Kaukasuksen vuoristotasavaltaa laajemman alueen.
Lähteet muokkaa
- J. "Objedinjonnyi Kavkaz" ("Yhdistynyt Kaukaasia"), No: 1-3 (30-32), München, 1954 (venäjäksi)
- Levan Z. Urushadze, About the history of the question of unity of the Caucasian Peoples.- J. "Amirani", XIII, Montreal-Tbilisi, 2005, pp. 72–87 (georgiaksi, englanninkielinen tiivistelmä)