Podor
Podor on kunta ja Podorin departementin hallinnollinen keskus Saint-Louisin alueella Senegalissa. Se sijaitsee Senegaljoen rannalla 205 kilometriä Saint-Louisista koilliseen. Kunnassa on 12 600 asukasta (vuonna 2016, arvio)[1].
| Podor | |
|---|---|
 Jokirannan kauppahuoneita. |
|
  Podor |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Senegal |
| Alue | Saint-Louisin alue |
| Departementti | Podorin departementti |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kaupunki |
| – Hallinnon tyyppi | kunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 26,28 km² |
| Väkiluku (2016) | 12 600 |
Maantiede ja asutus muokkaa
Podor on Senegalin pohjoisin kaupunki. Se sijaitsee Senegaljoen sivuhaaran Douén muodostamalla Morfilin saarella. Podorin kunnan pinta-ala on 26,28 neliökilometriä. Se rajoittuu idässä ja pohjoisessa Mauritaniaan sekä etelässä Guédén ja lännessä Ndiayène Pendaon kuntiin.[2]
Kaupunki sijaitsee kahden padon tulvilta suojaamalla ranta-alueella. Se käsittää Bir Podorin, Lao Demban, Mbodjènen, Thioffyn, Sinthianen ja Souïman kaupunginosat.[3]
Asukkaat ovat etupäässä tukuloreja. Lisäksi on wolofeja ja pieninä vähemmistöinä bambaroita ja maureja. Yleisimmät kielet ovat fulani ja wolof. Vallitseva uskonto on islam.[3] Podor on yksi tidjaniyya-veljeskunnan keskuksista[2]. Siellä on myös pieni joukko kristittyjä[3].
Historia muokkaa
Podorin lähettyvillä on sijainnut keskiaikaisen Tekrurin valtion pääkaupunki. Myöhemmin se kuului historialliseen Futa Toron alueeseen. Podorin satama oli tärkeä kauppapaikka, josta vietiin arabikumia, orjia, kultaa ja norsunluuta. Senegalin kauppakomppanian päällikkö Pierre Félix Barthélemy David rakennutti vuonna 1744 linnakkeen, ja kuvernööri Louis Faidherbe pystytti uuden linnoituksen vuonna 1855. Futa Torosta tuli Ranskan protektoraatti vuonna 1860.[2][4] Siirtomaa-aikana Podor oli hallintopiirin keskus[5].
Kaupungin talous lamaantui Senegalin itsenäistyttyä. Senegaljoen säännöstely vahingoitti tulvakasteluun perustunutta maanviljelyä ja kalastuselinkeinoa. Podorin asukkaat menettivät Mauritanian puolella sijainneet peltonsa ja lisääntynyt kuivuus vaikeutti karjanhoitoa. Jokiliikenteen lakkaaminen ja kaupungin eteläpuolitse kulkevan maantien rakentaminen tekivät Podorista tietöntä syrjäseutua. Tilanne on parantunut jonkin verran 2000-luvun vaihteen investointiohjelmien ansiosta.[3]
Liikenne, talous ja palvelut muokkaa
Podorista on 22 kilometrin pituinen tieyhteys RN2-valtatielle Tarédjiin[2]. Jokilaiva Bou el-Mogdad aloitti liikennöinnin uudelleen vuonna 2005[4].
Paikallisia elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, kaupankäynti, käsityöammatit ja matkailu. Teollisuutta kaupungissa ei ole lainkaan. Merkittävän tulonlähteen muodostavat siirtolaisten lähettämät rahavarat.[2]
Palveluihin kuuluvat koulut, terveyskeskus ja kulttuurikeskus. Departementin sairaala sijaitsee uudessa kasvukeskuksessa Ndioumissa.[2] Kaupungissa on vesijohto- ja sähköverkko, mutta ei kunnollista jätehuoltoa[3].
Matkailu ja nähtävyydet muokkaa
Podor on yksi Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvista Senegaljoen kauppa-asemista[6]. Se koostuu etupäässä okranvärisistä[4] savitaloista[3]. Nähtävyyksiin kuuluvat ranskalaisten rakentamat kauppahuoneet, sudanilaistyylinen moskeija ja Faidherben linnoitus. Kaupungissa on museoita ja majoituspalveluja. Siellä on järjestetty eräinä vuosina Podorista kotoisin olevan laulajan Baaba Maalin ideoima kulttuurifestivaali Les Blues de Fleuve.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ La population du Sénégal en 2016 ANSD. Arkistoitu 23.9.2017. Viitattu 19.9.2021.
- ↑ a b c d e f La Commune de Podor Saint-Louis du Sénégal. Viitattu 19.9.2021.
- ↑ a b c d e f Plan d’investissement de la commune de Podor 2007–2011 Google Drive. Viitattu 19.9.2021.
- ↑ a b c d Petit Futé Sénégal 2020, s. 395–399. Paris: Les Nouvelles Éditions d’Université, 2019. ISBN 978-2305022550.
- ↑ Instruments de recherche en ligne Archives nationales d’outre-mer. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ Les escales du fleuve Sénégal Unesco. Viitattu 19.9.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Podor Wikimedia Commonsissa
