Piuru
heinälaji
Piuru (Scolochloa festucacea) on monivuotinen, vedessä ja märillä paikoilla kasvava kookas heinälaji.
| Piuru | |
|---|---|
 Piuru Berliinin kasvitieteellisessä puutarhassa Saksassa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Kladi: | Yksisirkkaiset |
| Kladi: | Commelinids |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Piurut Scolochloa |
| Laji: | festucacea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Ulkonäkö muokkaa
Piuru kasvaa 0,8–2 metriä korkeaksi. Sillä on pitkä, haarova juurakko. Lehdet ovat 6–12 millimetriä leveät, litteät ja pitkäsuippuiset. Kukinto on enintään 30 senttimetriä pitkä pysty- tai siirottavahaarainen röyhy. Tähkylät ovat 7–10 mm pitkiä ja 3–5-kukkaisia.[2] Piuru muistuttaa isosorsimoa (Glyceria maxima)[3] tai järviruokoa (Phragmites australis).[4]
Piuru Suomessa muokkaa
Suomessa piuru on harvinainen Etelä- ja Keski-Suomen kasvi. Sen kasvupaikkoja ovat järvien sekä jokien rannat ja Itämeren jokisuistot.[2] Sen esiintymät keskittyvät Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöjen varsille.
Lähteet muokkaa
- ↑ Scolochloa festucacea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Den virtuella floran: Kasgräs (Scolochloa festucacea) Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 15.1.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 874. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.