Pintaintegraalilla tarkoitetaan funktion integroimista yli pinnan . Se on määritelty vain
R
3
{\displaystyle \mathbb {R} ^{3}}
:n pinnoille.[ 1]
Olkoon
D
⊂
R
2
{\displaystyle D\subset \mathbb {R} ^{2}}
yhtenäinen ja
ω
:
D
→
R
3
{\displaystyle \omega :D\rightarrow \mathbb {R} ^{3}}
eräs
R
3
{\displaystyle \mathbb {R} ^{3}}
:n derivoituva pinta . Olkoon
A
⊂
R
3
{\displaystyle A\subset \mathbb {R} ^{3}}
joukko siten, että pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
kuvaaja
ω
(
D
)
⊂
A
{\displaystyle \omega (D)\subset A}
. Olkoon nyt funktio
f
:
A
→
R
{\displaystyle f:A\rightarrow \mathbb {R} }
sellainen, että funktio
h
:
D
→
R
{\displaystyle h:D\rightarrow \mathbb {R} }
,
h
(
x
,
y
)
=
f
(
ω
(
x
,
y
)
)
|
|
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
|
|
{\displaystyle h(x,y)=f(\omega (x,y))||\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y)||}
,
on integroituva yli joukon D. (huomaa, että koska
ω
{\displaystyle \omega }
on
R
3
{\displaystyle \mathbb {R} ^{3}}
:n pinta, niin sen osittaisderivaattojen kaavat ovat
R
3
{\displaystyle \mathbb {R} ^{3}}
:n vektoreita ja siis ristitulo voidaan määritellä niille). Nyt funktion
f
{\displaystyle f}
pintaintegraali yli pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
on luku
∫
ω
f
=
∬
D
f
(
ω
(
x
,
y
)
)
|
|
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
|
|
d
x
d
y
{\displaystyle \int \limits _{\omega }f=\iint \limits _{D}f(\omega (x,y))||\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y)||\,{\mbox{d}}x\,{\mbox{d}}y}
.
Jos valitsemme nyt funktioksi
f
=
1
{\displaystyle f=1}
, niin pintaintegraali antaa pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
kuvaajan pinta-alan . Saamme siis pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
kuvaajan pinta-alaksi kaavan
A
(
ω
)
=
∬
D
|
|
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
|
|
d
x
d
y
{\displaystyle A(\omega )=\iint \limits _{D}||\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y)||\,{\mbox{d}}x\,{\mbox{d}}y}
.
Esimerkiksi voimme laskea kolmiulotteisen r-säteisen pallon kuoren pinta-alan tällä kaavalla. Määritellään pinta
ω
:
B
¯
(
0
,
r
)
→
R
3
{\displaystyle \omega :{\bar {B}}(0,r)\rightarrow \mathbb {R} ^{3}}
,
ω
(
x
,
y
)
=
(
x
,
y
,
r
2
−
x
2
−
y
2
)
{\displaystyle \omega (x,y)=(x,y,{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})}
.
Huomataan, että pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
kuvaaja on r-säteisen origokeskisen pallon ylempi kupu. Näin ollen koko pallon kuoren pinta-ala saadaan pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
kaksinkertaisesta pinta-alasta. Lasketaan nyt pinnan osittaisderivaatat:
∂
1
ω
(
x
,
y
)
=
(
∂
1
x
,
∂
1
y
,
∂
1
r
2
−
x
2
−
y
2
)
=
(
1
,
0
,
−
x
/
r
2
−
x
2
−
y
2
)
{\displaystyle \partial _{1}\omega (x,y)=(\partial _{1}x,\partial _{1}y,\partial _{1}{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})=(1,0,-x/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})}
∂
2
ω
(
x
,
y
)
=
(
∂
2
x
,
∂
2
y
,
∂
2
r
2
−
x
2
−
y
2
)
=
(
0
,
1
,
−
y
/
r
2
−
x
2
−
y
2
)
{\displaystyle \partial _{2}\omega (x,y)=(\partial _{2}x,\partial _{2}y,\partial _{2}{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})=(0,1,-y/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})}
Näiden vektoreiden ristituloksi saadaan vektori :
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
=
|
(
1
,
0
,
0
)
(
0
,
1
,
0
)
(
0
,
0
,
1
)
1
0
−
x
/
r
2
−
x
2
−
y
2
0
1
−
y
/
r
2
−
x
2
−
y
2
|
{\displaystyle \partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y)={\begin{vmatrix}(1,0,0)&(0,1,0)&(0,0,1)\\1&0&-x/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}}\\0&1&-y/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}}\end{vmatrix}}}
=
(
x
/
r
2
−
x
2
−
y
2
,
y
/
r
2
−
x
2
−
y
2
,
1
)
{\displaystyle =(x/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}},y/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}},1)}
ja edelleen sen normiksi
|
|
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
|
|
=
|
|
(
x
/
r
2
−
x
2
−
y
2
,
y
/
r
2
−
x
2
−
y
2
,
1
)
|
|
{\displaystyle ||\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y)||=||(x/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}},y/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}},1)||}
=
(
x
/
r
2
−
x
2
−
y
2
)
2
+
(
y
/
r
2
−
x
2
−
y
2
)
2
+
1
2
=
r
r
2
−
x
2
−
y
2
{\displaystyle ={\sqrt {(x/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})^{2}+(y/{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}})^{2}+1^{2}}}={\frac {r}{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}}}}
.
Näin ollen
Pallon kuoren pinta-ala
=
2
A
(
ω
)
=
2
∬
B
¯
(
0
,
r
)
|
|
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
|
|
d
x
d
y
{\displaystyle {\mbox{Pallon kuoren pinta-ala}}=2A(\omega )=2\iint \limits _{{\bar {B}}(0,r)}||\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y)||\,{\mbox{d}}x\,{\mbox{d}}y}
=
2
∬
B
¯
(
0
,
r
)
r
r
2
−
x
2
−
y
2
d
x
d
y
=
4
π
r
2
{\displaystyle =2\iint \limits _{{\bar {B}}(0,r)}{\frac {r}{\sqrt {r^{2}-x^{2}-y^{2}}}}\,{\mbox{d}}x\,{\mbox{d}}y=4\pi r^{2}}
.
(lopun integroinneissa käytetään apuna tasa-arvokäyrien teoriaa).
Määrittelemme lisäksi toisenlaisen integraalin, jota kutsutaan kirjallisuudessa vuopintaintegraaliksi tai usein vain lyhyesti vuo ksi. Olkoon pinta
ω
{\displaystyle \omega }
ja joukko
A
⊂
R
3
{\displaystyle A\subset \mathbb {R} ^{3}}
kuten edellä määriteltiin. Olkoon nyt funktio
F
:
A
→
R
3
{\displaystyle F:A\rightarrow \mathbb {R} ^{3}}
sellainen, että funktio
H
:
D
→
R
{\displaystyle H:D\rightarrow \mathbb {R} }
,
H
(
x
,
y
)
=
F
(
ω
(
x
,
y
)
)
⋅
(
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
)
{\displaystyle H(x,y)=F(\omega (x,y))\cdot (\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y))}
,
on integroituva yli joukon D. Nyt funktion
F
{\displaystyle F}
vuopintaintegraali eli vuo läpi pinnan
ω
{\displaystyle \omega }
on luku
∫
ω
F
⋅
d
A
¯
=
∬
D
F
(
ω
(
x
,
y
)
)
⋅
(
∂
1
ω
(
x
,
y
)
×
∂
2
ω
(
x
,
y
)
)
d
x
d
y
{\displaystyle \int \limits _{\omega }F\cdot {\mbox{d}}{\bar {A}}=\iint \limits _{D}F(\omega (x,y))\cdot (\partial _{1}\omega (x,y)\times \partial _{2}\omega (x,y))\,{\mbox{d}}x\,{\mbox{d}}y}
.
Vuopintaintegraaliin liittyy tärkeä ns. divergenssilause , jonka mukaan jos
E
⊂
R
3
{\displaystyle E\subset \mathbb {R} ^{3}}
on avoin niin, että sen sulkeuma on kompakti ,
E
⊂
A
{\displaystyle E\subset A}
, missä
A
⊂
R
3
{\displaystyle A\subset \mathbb {R} ^{3}}
on avoin ja
ω
:
D
→
R
3
{\displaystyle \omega :D\rightarrow \mathbb {R} ^{3}}
on
R
3
{\displaystyle \mathbb {R} ^{3}}
:n derivoituva pinta siten, että sen kuvaaja on joukon
E
{\displaystyle E}
reuna
∂
E
{\displaystyle \partial E}
, niin derivoituvan funktion
F
:
A
→
R
3
{\displaystyle F:A\rightarrow \mathbb {R} ^{3}}
vuo
∫
ω
F
⋅
d
A
¯
=
∭
D
∇
⋅
F
d
x
d
y
d
z
{\displaystyle \int \limits _{\omega }F\cdot {\mbox{d}}{\bar {A}}=\iiint \limits _{D}\nabla \cdot F\,{\mbox{d}}x\,{\mbox{d}}y\,{\mbox{d}}z}
.