Avaa päävalikko

Pihamaina (Acridotheres tristis) on aasialainen varpuslintu, joka on suosittu häkkilintu ja voi oppia matkimaan ihmispuhetta.

Pihamaina
Common Myna I IMG 2393.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kottaraiset Sturnidae
Suku: Mainat Acridotheres
Laji: tristis
Kaksiosainen nimi

Acridotheres tristis
(Linnaeus, 1766)

Alalajit
  • Acridotheres tristis tristis
  • Acridotheres tristis tristoides
  • Acridotheres tristis melanosternus
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pihamaina Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pihamaina Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Linnun pituus on noin 23 senttimetriä, siipien kärkiväli 33–36,5 senttimetriä ja paino 100–130 grammaa. Pihamaina on hiukan kottaraista suurempi ja sillä on suuret keltaiset jalat, keltainen nokka ja laikku silmän alapuolella. Höyhenpuku on pääosin tumman ruskeanharmaa tai musta, alaperä, pyrstön kulmat ja laaja siipilaikku ovat valkoiset. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on aikuista himmeämmän värinen. Lajista tunnetaan useita alalajeja. Sekä aikuisella että nuorella linnulla on täydellinen sulkasato loppukesällä.[2]

EsiintyminenMuokkaa

Pihamaina on yleinen jokapaikan lintu Keski- ja Etelä-Aasiassa. Erillisiä ihmisen siirtämiä populaatioita on Australian itä- ja etelärannikolla, Uudessa-Seelannissa, Madagaskarilla, Kaakkois-Afrikassa, Arabian niemimaalla, Mustanmeren rannikolla ja monessa muussa paikassa. Laji on yleinen häkkilintu.[2] Lajin elinalueen koko on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja sen kanta on elinvoimainen.[1] Toisaalta pihamaina on myös luokiteltu yhdeksi maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[3]

ElinympäristöMuokkaa

Pesii mielellään vuoristoisilla seuduilla ihmisasutuksen tuntumassa. Seurallinen, liikkuu parvina seuraillen karjaa ja ruokaillen pelloilla ja kaatopaikoilla. Yöpyy suurina parvina ruoikoissa, sokeriruokoviljelmillä, suurissa puissa, rautatieasemilla, varastorakennuksissa ja muissa turvallisissa paikoissa.[2]

LisääntyminenMuokkaa

 
Acridotheres tristis

Pesä on kolossa keskimäärin 7 metrin korkeudella, joko puunkolossa tai onkalossa, maakolossa, rakennuksessa, pöntössä, toisten lintulajien pesissä jne. Naaras munii 2–6, tavallisesti 4 tai 5 munaa. Muna painaa 7–8 grammaa. Molemmat emot hautovat, öisin vain naaras. Kuumimpaan aikaan iltapäivällä munia ei usein haudota lainkaan. Haudonta-aika on 13–18 päivää. Poikaset kuoriutuvat eriaikaisesti ja kasvavat eri tahtiin. Ne oppivat lentämään 3–5 viikon ikäisinä. Nuorimmat poikaset lähtevät usein pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä. Vanhemmat huolehtivat poikueesta useita viikkoja. Sukukypsä 1-vuotiaana.[2]

RavintoMuokkaa

Pihamaina on kaikkiruokainen. Parvi seurailee laiduntavaa karjaa tai puimakoneita etsien liikkeelle lähteneitä hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Syö myös raatoja, jätteitä, siemeniä.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b BirdLife International: Acridotheres tristis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Perrins, Christopher M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. United Kingdom. ISBN 0-19-854679-3
  3. 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)