Pietarinkatu
Pietarinkatu (ruots. Petersgatan) on noin 630 metriä pitkä[1] itä-länsisuuntainen katu Helsingin Ullanlinnassa. Se alkaa itäpäässään Raatimiehenkadulta ja päättyy länsipäässään Laivurinkadun risteykseen Eiran rajalle.[2] Pietarinkadun ajorata on koko pituudeltaan kaksisuuntainen.
Pietarinkadulla on monia jugendtyylisiä asuinkerrostaloja 1900-luvun alkuvuosilta.
Historiaa muokkaa
Pietarinkatu sai nimensä lähellä sen itäpäätä sijaitsevan katolisen Pyhän Henrikin katedraalin julkisivussa olevan apostoli Pietarin patsaan mukaan. Ruotsinkielinen nimi vahvistettiin vuonna 1869, suomenkielinen käännös virallisesti vasta vuonna 1909, vaikka se oli jo aikaisemmin esiintynyt kartoissa. Kun saman kirkon julkisivussa on myös Paavalin patsas, sai myös viereisen Tehtaankadun itäosa samalla nimen Paulsgatan (Paavalinkatu).[3] Alkujaan molemmat kadut ulottuivat lännessä vain Neitsytpolulle saakka.[4]. Nykyisen Pietarinkadun länsiosan nimeksi vahvistettiin vuonna 1875 Tunnbindargatan (Tynnyrintekijänkatu).[5]
Kun vuonna 1887 asemakaavan muutoksella Paavalinkatua jatkettiin lännessä Telakkakadulle saakka, sen nimi muutettiin Tehtaankaduksi, sillä kadun länsipään tienoille suunniteltiin tuolloin teollisuusaluetta.[6] Pietarinkatu sen sijaan säilytti entisen nimensä, mutta sen jatkeena ollut Tunnbindargatan sai uuden nimen Lilla Fabriksgatan (Pieni Tehtaankatu). Kuitenkin jo vuonna 1892 tämä katu muutettiin nimeltäänkin osaksi Pietarinkatua.[5]
Karolina Eskelin, ensimmäinen Suomessa tohtoriksi väitellyt nainen, avasi yhdessä kirurgi Gustaf Adolf Wetterstrandin kanssa vuonna 1907 Pietarinkatu 24:ssä sairaalan, jossa oli 17 potilaspaikkaa.[7] Sairaala siirtyi uudelle omistajalle vuonna 1919, ja vuodesta 1920 eteenpäin se toimi nimellä Sanitas.[8]
1970-luvulla Pietarinkadulla sijaitsi taide- ja taideteollisuusalan yrityksiä, kuten Kaisa Blomstedtin sisustusliike Utopia, Ristomatti Ratian Décembre, Pohjanakat-niminen painokangasstudio ja kulman takana Huvilakadulla J. O. Mallanderin taidegalleria Halvat Huvit[9]. Pietarinkatu 15:ssä on vuosikymmeniä toiminut ravintola Central, joka on nykyisin Restelin omistama. Sen edeltäjiä samassa osoitteessa ovat olleet ravintola Eiranhovi ja Elannon kansanravintola.[10]
Kadun rakennuksia muokkaa
Kadun pohjoispuoli muokkaa
- Pietarinkatu 1: as.oy Peter, suunnittelija Robert Tikkanen, valmistunut 1929, vaurioitui pommista sodan aikana. Asukkaita mm. Eino S. Repo ja Tabe Slioor.[11]
- Pietarinkatu 3: punatiilinen kerrostalo, valmistunut 1970.[12] Talossa oli mm. neuvostoliittolaisen KGB-upseerin ja diplomaatin Viktor Vladimirovin virka-asunto 1970-luvulla.[13]
- Pietarinkatu 5 / Neitsytpolku 7: perustajina Helsingin normaalilyseon opettajat, suunnittelija Onni Törnqvist, valmistunut 1904, vuodesta 1927 as.oy Suvantola. Asukkaita mm. Ernst Bonsdorff, A. V. Koskimies, Rolf Nevanlinna, Juhani Aho, J. K. Paasikivi ja J. R. Danielson-Kalmari.[11]
- Pietarinkatu 7 / Neitsytpolku 8: as.oy Rauhanlinna, suunnittelija G. W. Nyberg, valmistunut 1904.[10]
- Pietarinkatu 9: Kointähden talo, jugendia terävine torneineen 1900-luvun alkuvuosikymmeneltä, suunnittelijat Usko Nyström, Albert Petrelius ja Vilho Penttilä.[10]
- Pietarinkatu 11: suunnittelijat Jalmari Peltonen ja Artur Ahlström, 1930-luvun alusta. Tanskalainen poliisimurhaaja Steen Christensen asui talon huoneistohotellissa surmatekojensa aikaan vuonna 1997[14].
- Pietarinkatu 13: suunnittelija Väinö Vähäkallio, valmistunut 1932, as.oy Vuori.[10]
- Pietarinkatu 15: rakennuttaja kauppaneuvos Edgar Grönblom, suunnittelijat Niilo Kokko ja Arvo O. Aalto, valmistunut 1930-luvull. 1960-luvun alkuun asti sosialidemokraattisten järjestöjen omistama, sitten asunto-osakeyhtiö. Säästöpankki Torkkeli, ravintolat Eiranhovi ja yhä toimiva Central.[10]
- Pietarinkatu 17 / Kapteeninkatu 7: valkoinen kerrostalo, valmistunut 1963.
- Pietarinkatu 19 / Kapteeninkatu 12: jugendtalo, valmistunut 1904.
- Pietarinkatu 21 / Huvilakatu 17: jugendtalo, suunnittelija Richard Willman, valmistunut 1906[15].
- Pietarinkatu 23 / Huvilakatu 18 / Huvilakuja 15: as.oy Gunnebo gård, suunnittelija Waldemar Wilenius, valmistunut 1907. Oli vuodesta 1961 Elannon ja Hakan omistuksessa.[16]
- Pietarinkatu 25 / Laivurinkatu 17 / Huvilakuja 16: suunnittelija Kaarlo Borg, valmistunut 1908[17].
- Laivurinkadun länsipuolella yksityistaloja, joiden osoitteena ei ole Pietarinkatu.
Kadun eteläpuoli muokkaa
- Pietarinkatu 2 / Raatimiehenkatu 2: valmistunut 1912.
- Pietarinkatu 4: kerrostalo, valmistunut 1964.
- Pietarinkatu 6 / Neitsytpolku 5: kerrostalo, valmistunut 1973.
- Pietarinkatu 8 / Neitsytpolku 6: A. J. Holländerin piirtämä jugendtalo vuodelta 1905[18] purettu 1970-luvun alussa, uusi kerrostalo 1977.
- Pietarinkatu 10: suunnittelijat Usko Nyström, Albert Petrelius ja Vilho Penttilä, valmistunut 1912.[18]
- Pietarinkatu 12: valmistunut 1961, suunnittelija Niilo Kokko.[18]
- Pietarinkatu 14: as.oy Vesilinna, Emil Lindgren, 1907, pihasiivessä ollut yleinen sauna.[18]
- Pietarinkatu 16: as.oy Alppi, suunnittelija Johannes Roine, valmistunut 1907.[18]
- Pietarinkatu 18 / Kapteeninkatu 5: as.oy Tellus, suunnittelija Gustaf Estlander, valmistunut 1904, korotettu 2 kerroksella 1937.[18] Varakas taloyhtiö, vuokratuottojen ansiosta ei lainkaan hoitovastiketta[19].
- Pietarinkatu 20 / Kapteeninkatu 8–10 / Pietarinkuja 3: jugendkivitalo Maja, suunnitellut Paavo Björk, valmistunut 1903[20].
- Pietarinkatu 22 / Huvilakatu 13–15: Villa Peter, suunnittelijat Karl Lindahl ja Lars Sonck, valmistunut 1907[21].
- Pietarinkatu 24 / Huvilakatu 16 / Huvilakuja 13: ent. Eskelinin sairaala 1905–1919, sittemmin Sanitas-sairaala 1919–1940, nyk. 18 huoneiston asuintalo.
- Pietarinkatu 26 / Laivurinkatu 13: nelikerroksinen kerrostalo, valmistunut 1965, arkkitehti Kaj Salenius[22].
Lähteet muokkaa
- ↑ Pietarinkatu in Ullanlinna - Eteläinen suurpiiri StreetDir. Viitattu 20.4.2016.
- ↑ Laivurinkadun länsipuolella on vielä lyhyt Pietarinkadun suuntainen katuosuus tämän suorana jatkeena, mutta sitä ei katsota osaksi Pietarinkatua, vaan jo Laivurinkadun risteyksessä kadunnimikylteissä lukee tämän osuuden toisella puolella Rehbinderintie, toisella puolella Juhani Ahon tie. Nämä kadut kuitenkin erkanevat toisistaan eri suuntiin vasta hieman lännempänä, missä suora osuus päättyy: Rehbinderintie länsiluoteeseen ja Juhani Ahon tie länsilounaaseen.
- ↑ ”Paulsgatan, Pietarinkatu”, Helsingin kadunnimet, s. 127. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Helsingin kartta vuodelta 1874”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 355. Helsingin Sanomat, 1998. ISBN 951-9134-69-7.
- ↑ a b ”Lilla Fabriksgatan”, Helsingin kadunnimet, s. 117. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ ”Tehtaankatu”, Helsingin kadunnimet, s. 140. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Karolina Eskelin (1867–1936) – lääkäri ja ensimmäinen Suomessa väitellyt nainen Saunalahti.fi. Arno Forsius. Arkistoitu 3.4.2016. Viitattu 20.4.2016.
- ↑ Eskelinin sairaala, myöhemmin Sanitas Arjenhistoriaa.fi. Viitattu 20.4.2016.
- ↑ Kaisa Blomstedt: Kaisa B: sisustuksia, ajatuksia, elämää, s. 12. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2010. ISBN 978-952-5874-08-2.
- ↑ a b c d e Helsingin korttelit kertovat – 128: Taivaanvuohi. Lumilinnoja ja salaseuroja. Helsingin Sanomat, 10.6.1969, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Helsingin korttelit kertovat – 134: Rausku. Suvantolan suuret miehet. Helsingin Sanomat, 12.8.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Pietarinkatu 3, 00140, Helsinki Oikotie. Viitattu 25.3.2022.
- ↑ Suomen historia: Koivisto KGB:n otteessa Blogspot. Erkki Aho. Viitattu 20.4.2016.
- ↑ Saarelainen, Ari: Surmaajan naapurit eivät tunteneet miestä. Helsingin Sanomat, 26.10.1997, s. 14. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Similä, Matti (valokuvaaja): Huvilakatu 17 - Pietarinkatu 21. Richard Willmanin suunnittelema rakennus vuodelta 1906. Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 29.5.2018. Viitattu 25.3.2022.
- ↑ Helsingin korttelit kertovat – 185: Valkoturska. Villa Johannan valkeat vuohet. Helsingin Sanomat, 23.9.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Similä, Matti (valokuva): Laivurinkatu 17 - Pietarinkatu 25. Kaarlo Borgin suunnittelema rakennus Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 28.3.2018. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ a b c d e f Helsingin korttelit kertovat – 129: Salakka. Talonnimien romantiikkaa. Helsingin Sanomat, 17.6.1969, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Murto-Koivisto, Erkki: Suomen rikkaimmat taloyhtiöt ovat tässä. Iltalehti, 15.06.2019. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.3.2022.
- ↑ Similä, Matti (valokuvaaja): Kapteeninkatu 8-10. Pietarinkatu 20. Pietarinkuja 3 Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 10.07.2018. Viitattu 25.3.2022.
- ↑ Similä, Matti (valokuvaaja): "Villa Peter", Pietarinkatu 22 - Huvilakatu 13-15. Rakennusvuosi 1907. Helsingin kaupunginmuseo / Finna. 16.3.2018. Viitattu 25.3.2022.
- ↑ Schulman, Sari & Loukusa, Kerttu: Haapaniemenkatu 4 virastotalo, rakennushistoriaselvitys, s. 13. Arkkitehtitoimisto Schulman, Senaatti-kiinteistöt, 2013. Kirjanen digitoituna Internet Archivessa (PDF) (viitattu 5.3.2023).
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pietarinkatu Wikimedia Commonsissa
