Pietarin Lehti

Pietarin Lehti oli Pietarissa vuosina 1874–1879 ilmestynyt sanomalehti.

Lehden ensimmäisen numeron etusivu.

Lehden perustaja ja toimittaja oli Pietarin Sunnuntailehteä toimittanut kaupungin suomalaisen Pyhän Marian seurakunnan kirkkokoulun johtaja Tuomas Friman. Sen avustajina toimivat Marian seurakunnan kappalainen Aloys Jeremias Piispanen sekä opettajat Abraham Tiisnekka, Paavo Räikkönen ja J. Otsalainen. Ohjelmaltaan Pietarin Lehti oli eräänlainen Sunnuntailehden ja aiemman Pietarin Sanomien välimuoto. Uutislehden lisäksi se pyrki olemaan seurakunnallinen, kaunokirjallinen ja kansanvalistuksellinen julkaisu, joka kiinnittäisi huomiota myös taloudellisiin asioihin. Kerran viikossa ilmestynyt lehti painettiin Sunnuntailehden tavoin Pietarissa Krugin kirjapainossa. Se oli kolmipalstainen ja nelisivuinen, sivukooltaan Pietarin Sanomia vastaava. Lehden kokonaislevikistä ei ole säilynyt tietoja.[1]

Pietarin Lehden pääkirjoituksista suuri osa oli lainattu kaupungin muista lehdistä. Ne käsittelivät etupäässä Venäjän keisarikunnan yleisiä tapahtumia ja Pietarin kaupungin oloja. Venäjän suomalaisia koskevissa asioissa esille nousivat muun muassa lestadiolaisuuden leviäminen Pietariin ja Inkerinmaalle sekä hanke suomalaisen oppikoulun perustamiseksi Pietariin. Lehdessä oli runsaasti kaunokirjallista ainesta kuten Tuomas Frimanin kertomuksia ja Paavo Räikkösen runoja. Hartauskirjoituksia oli Pietarin Sunnuntailehteen verrattuna vähän, mutta sekalaista palstantäytettä melko runsaasti.[2]

Myös uutisaineistosta suurin osa oli käännetty Pietarin muista lehdistä. Valtaosa uutisista käsitteli Pietarin ja sen lähiympäristön sekä muun Venäjän tapahtumia. Ulkomaanuutisissa korostui vuosina 1877–1878 käyty Venäjän–Turkin sota. Venäjän suomalaisia koskevien uutisten osuus oli määrällisesti pieni, mutta maaseudun uutiskirjeiden vuoksi sisällöllisesti merkittävä. Uutiskirjeitä saatiin Inkerin lisäksi Muurmannin, Petroskoin ja Siperian suomalaisilta. Pietarin Lehti seurasi myös maaseudun kouluasioita ja raittiustyötä sekä Pietarin suomalaista kulttuurielämää. Edeltäjistään poiketen se julkaisi myös varsinaisia yleisönosastokirjoituksia, joissa keskustelu muuttui helposti kielenkäytöltään kärkeväksi kiistelyksi. Suomen uutisia oli aikaisempaa vähemmän eikä ilmoitusten ja mainosten osuus ollut kovin merkittävä.[3]

Pietarin Lehti ilmestyi pitkään kaupungin ainoana suomenkielisenä sanomalehtenä, joskaan kaikki eivät olleet sen sisältöön tyytyväisiä. Vuoden 1879 alusta sen kilpailijaksi perustettiin Pietarin Viikko-Sanomat. Uuden lehden takana olivat kirkkoherrat J. W. Murman ja Johannes Öhqvist, jotka olivat Tuomas Frimanin kanssa julkaisseet Pietarin Sunnuntailehteä. Pietarin Lehti lakkasi vuoden 1879 elokuussa Frimanin jäätyä eläkkeelle ja muutettua kotiseudulleen Jaakkimaan.[4]

LähteetMuokkaa

  • Huttunen, Kalervo: Pietarin suomenkielisen sanomalehdistön alkuvaiheet vuosina 1870–1883. Helsinki: Suomen sanomalehdistön historia -projekti, 1981. ISBN 951-95289-7-0.

ViitteetMuokkaa

  1. Huttunen, s. 55–57, 80.
  2. Huttunen, s. 58–66.
  3. Huttunen, s. 66–77.
  4. Huttunen, s. 77–80.

Aiheesta muuallaMuokkaa