Petrokrepostin lahti

Petrokrepostin lahti; Петрокрепость ; (lahti: Laatokka)
Maanosa	Eurooppa
Valtiot	Venäjä
Alue	Leningradin alue
Piiri	Korotka, Seuloskoi
Koordinaatit	59°59′35″N, 31°18′27″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Nevan vesistö
Valuma-alue	Laatokan valuma-alue
Lahteen tulevat joet	Koponinjoki, Lavajoki, Seltikanjoki, Naasianjoki, Murjajoki
Lahdesta alkavat joet	Neva
Taajamat	Pähkinälinna, Imeni Morozova
Järvinumero	01040300411102000010114
Mittaustietoja (lahti)
Pinnankorkeus	4,8 m
Pituus	25 km
Leveys	27 km
Keskisyvyys	4 m
	Petrokrepostin lahti
	[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
	Infobox OK

Petrokrepostin lahti (ven. Петрокрепость tai myös ven. Шлиссельбургская губа, Šlisselburgskaja guba) on Venäjällä Leningradin alueella Laatokan etelärannassa sijaitseva leveäsuinen lahti. Lahden pohjukassa ja Nevajoen suulla sijaitsee keskiaikainen linnoitus Pähkinäsaaressa.^[a]^[b]

Maantietoa muokkaa

Petrokrepostin lahdensuun itäinen reuna sijaitsee Morinin niemen (Морьин Нос, Morin nos) ja länsireuna noin 8 kilometriä pitkän Karedžan riutan (Кареджский риф, Karedžski rif) juuren välissä. Lahdensuun leveys on 27 kilometriä (18 kilometriä riutan kärjestä) ja lahden pituus yli 25 kilometriä. Lahden länsirannat ovat metsämaata, mutta etelä- ja itärannat kasvavat pensaita. Lahden suussa on 10–12 metriä syvää, mutta lahden rannat ovat hyvin matalia. Lahden viiden metrin syvyyskäyrä kulkee 3–7 kilometrin päässä rannasta. Matalikon pohjoisosassa, ja samalla keskellä lahtea, sijaitsee Zelentsyn (Зеленцы) saariryhmä. Lahden itäreunasta työntyy luoteeseen päin kahdeksan kilometriä pitkä Karedžan riutta. Sen kivikkoinen matalikko tai niemi, riippuen vesitilanteesta, jatkuu järvelle syventyen asteittain vedenpinnan alla. Riutan päässä on saari ja siinä majakka, molemmat saman nimiset kuin riuttakin. Länsirannalla toimii maamerkkinä Morjen kylän kirkko. Etenkin lahden itärannikko riutan lähellä on ohuen savikerroksen peittämää tai paljasta hiekkapohjaa. Matalat rannat kasvavat yleisesti tiheää ruovikkoa.^[3]^[4]

Lahden itärantaan laskevat Koponinjoki, Lavajoki, Seltikanjoki ja Naasianjoki. Länsirantaan laskee esimerkiksi pieni Murjajoki. Lahden lounaisrannassa sijaitsee Nevan joensuu. Neva on Laatokan laskujoki, joka virtaa 50 kilometrin päässä Pietarin läpi ja laskee Suomenlahteen.^[a]

Tuulen suunta vaikuttaa Laatokan vedenpinnan korkeuteen. Pohjoistuulella vesi voi nousta 0,9 metriä ja etelätuulella laskea 0,5 metriä. Lisäksi vedenpinta vaihtelee vuodenaikojen mukaan 1,2 metriä ^[2]. Matalalla lahdella liikuttaessa tulee myös huomioida virtaukset. Vaikka Laatokkaa kiertävät virtaukset ohittavatkin lahden, alkaa Nevan imuvaikutus tuntua selvästi. Laskujoen virtaus on havaittavissa jo lahdensuulla, mutta se kasvaa etelään mentäessä ja Nevan joenniskalla se on jo 5–6 solmua.^[3]^[4]

Nevajoen itärannalla sijaitsee Pähkinälinnan kaupunki ja Vahriselkä sekä länsirannassa Seremetan kylä (Шереметьевка). Lahden länsirannikolla on useita kyliä. Etelärannalla sijaitsevat Naasian (Назия) ja Nižnjaja Šaldihan (Нижняя Шальдиха) kylät. Itärannalla sijaitsevat Priladožski, Lavrovon (Лаврово) ja Koboian (Кобоиа) kylät.^[3]^[4]^[a]

Laivaliikenne muokkaa

Nevalta alkaa pohjoiseen johtava Koškinskin (Кошкинский) laivaväylä, jonka pituus on yli 10 kilometriä. Väylän matalin syväys on 4 metriä ja leveys on yleensä yli 85 metriä. Venäjän sisämaan ja valtamerien laivaliikenne ohittavat toisensa Nevalla. Nevan varressa on laiturit kivihiilelle ja öljylle sekä monelle muulle rahdille. Vesiliikenne Volgalle ja Vienanmerelle kulkee Laatokasta Syvärin kautta, joten lahti on vesiliikenteen solmukohta. Matalan rannikon ja sen vaikeiden tuulien vuoksi käyttää osa laivaliikenteestä etelärannikkoa seuraavaa suojaisaa Laatokan kanavaa, jota myöten voi ohittaa koko Laatokan ja kääntyä nousemaan Olhavanjokea ja Syväriä ylävirtaan päin.^[3]

Ilmavalokuva Pähkinäsaaren linnasta
Veneranta linnan edustalla
Venelaituri
Jokilaiva hiekkalastissa
Kaksi kalastuslaivaa talvilaiturissa
Laiva ohittamassa linoitusta
Leningradin kartta vuodelta 1954
Laatokan eteläranta
Laatokan kanavan reitti 1700-luvulla

Lähteet muokkaa

Huomioita muokkaa

↑ ^a ^b ^c ^d ^e Asia katsottu ja mitattu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.
↑ Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Петрокрепость (бухта).

Viitteet muokkaa

↑ Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 28.3.2022.
↑ ^a ^b Общая характеристика (Arkistoitu – Internet Archive) (suom. Yleispiirteet), Деревня Кобона (suom. Kabonan kylä), Viitattu 28.3.2022 (venäjäksi)
↑ ^a ^b ^c ^d Kiselev, D.A. (Киселев Д.А.): Лоция Ладожского озера^{[vanhentunut linkki]} (suom. Laatokan luotsiopas), s.3–10, Viitattu 28.3.2022
↑ ^a ^b ^c Лоция Ладожского озера - Южный берег Ладожского озера rivermaps.ru. Arkistoitu 9.2.2022. Viitattu 28.3.2022. (venäjäksi)

[kartta-2] Asia katsottu ja mitattu Internetin karttapalveluista kuten esimerkiksi Google Earth, GeoMixer tai ACME.

[ru-4] Asia on luettu venäjänkielisen Wikipedian artikkelista ru:Петрокрепость (бухта).

[vesitalous_2006_5-1] Kuusisto, Esko: Luoteis-Venäjä on vetten Venäjä. Vesitalous, 2006, 47. vsk, nro 5, s. 7–10. Helsinki: Ympäristöviestintä YVT Oy. ISSN 0505-3838. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 28.3.2022.

[kabona_laatokka-3] Общая характеристика (Arkistoitu – Internet Archive) (suom. Yleispiirteet), Деревня Кобона (suom. Kabonan kylä), Viitattu 28.3.2022 (venäjäksi)

[kiselev-5] Kiselev, D.A. (Киселев Д.А.): Лоция Ладожского озера^{[vanhentunut linkki]} (suom. Laatokan luotsiopas), s.3–10, Viitattu 28.3.2022

[rivermaps_ladoga_6-6] Лоция Ладожского озера - Южный берег Ладожского озера rivermaps.ru. Arkistoitu 9.2.2022. Viitattu 28.3.2022. (venäjäksi)

[a]

[b]

[1]

[2]

[3]

[4]