Perm (myös Perma, ven. Пермь, Perem, Перемь) on muinaisista komeista ja heidän asuinalueestaan keskiaikaisissa venäläisissä lähteissä käytetty nimitys.

Ensimmäisen kerran Perm mainitaan 1000-luvulla Nestorin kronikassa yhtenä venäläisille veroa maksaneista kansoista. Myöhemmin se esiintyy useasti Novgorodin verolääninä, heimoryhmänä tai erityisen kansan nimityksenä. Muun muassa Dmitri Bubrihin esittämän ja Venäjällä nykyään vallitsevan käsityksen mukaan venäläiset omaksuivat nimityksen karjalaisilta tai vepsäläisiltä, jotka kutsuivat komien kaukana sijainnutta asuinaluetta Perämaaksi.[1][2] Suomalaisista tutkijoista Kustaa Vilkuna on pitänyt tätä Perämaa-etymologiaa vääränä.[3] Suomessa tällä teorialla ei enää olekaan kannatusta, vaikka vielä 1920- ja 1930-luvuilla muun muassa Jalmari Jaakkola viittasi siihen.

Vytšegdan Permillä (ven. Пермь Вычегодская, Perm Vytšegodskaja) tarkoitettiin 1500-luvun alkuun saakka nykyisten komisyrjäänien asuinaluetta Vym-joella ja Vytšegdan keskijuoksulla.[1][4] Sen muita nimityksiä ovat Vanha- ja Vähä-Perm.[5] Nimitystä Suur-Perm (Пермь Великая, Perm Velikaja) käytettiin komipermjakkien esi-isien asuttamasta Kaman yläjuoksusta. Pienempiä alueita olivat Viledin Perm Viledin ja Luzan Perm Luza-joen varsilla. 1400–1500-luvun asiakirjoissa permiläisasutusta mainitaan olleen myös Pinegan varrella sekä Suhonan, Jugin ja Vytšegdan alajuoksuilla.[1]

Stefan Permiläinen ryhtyi käännyttämään komeja kristinuskoon vuonna 1380. Vuonna 1383 perustettiin Permin hiippakunta, jonka keskuksena toimi Vytšegdan Permin Ust-Vym.[4] Suur-Permin alueelle kristinuskon levittivät Permin piispat 1400-luvun puolivälissä.[6]

Useimpien historiantutkijoiden mukaan samaa perua kuin Perm on viikinkien jostakin Vienanmereen rajautuvasta alueesta käyttämä nimitys Bjarmaland.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Konakov, N.D. (sost.): Komi-zyrjane. Istoriko-etnografitšeski spravotšnik, s. 107. Syktyvkar: Komi knižnoje izdatelstvo, 1993. ISBN 5-7555-0440-7.
  2. Entsiklopedija Permi: Perm Velikaja enc.permkultura.ru. Viitattu 20.6.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  3. Kustaa Vilkuna: Bjarmia-artikkeli kirjassa Kihlakunta ja häävuode: Tutkielmia suomalaisen yhteiskunnan järjestymisen vaiheilta. Helsinki: Otava, 1964.
  4. a b Entsiklopedija Permi: Perm Vytšegodskaja enc.permkultura.ru. Viitattu 20.6.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  5. Lallukka, Seppo: Komipermjakit – perämaan kansa, s. 19. Helsinki: Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti, 1995. ISBN 951-707-072-1.
  6. Entsiklopedija Permi: Perm Velikaja v sostave Russkogo gosudarstva Viitattu = 20.6.2010 enc.permkultura.ru. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
  7. Veršinin, Jevgeni: Perm Velikaja Žurnal ”Rodina”, 2001, 11. Viitattu 20.6.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa