Avaa päävalikko

Pekka Visuri

suomalainen upseeri, professori ja politiikan tutkija
Pekka Visuri puhujana Suomen Rauhanpuolustajien 60 vuotta rauhan puolesta -juhlaseminaarissa.

Pekka Juhani Visuri[1] (s. 25. joulukuuta 1942 Hämeenlinna)[1] on suomalainen upseeri, professori ja politiikan tutkija.

Sisällysluettelo

Koulutus ja uraMuokkaa

Pekka Visuri suoritti varusmiespalveluksen Erillisessä Kranaatinheitinkomppaniassa 1963 Hämeenlinnassa. Hän valmistui Kadettikoulusta 1966. Upseeriuransa aikana hän palveli muun muassa varusmieskouluttajana Panssarivaunupataljoonassa, Panssariprikaatissa ja myöhemmin esikuntatehtävissä Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnassa. Hän erosi vakinaisesta palveluksesta 1990.

Visuri toimii Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Hän on myös ollut Ulkopoliittisen instituutissa vierailevana tutkijana vuosina 1990-2003. Oppiarvoltaan Visuri on valtiotieteen tohtori ja sotilasarvoltaan eversti (ylennettiin vuonna 2001 reservistä). Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen sodanjälkeistä turvallisuuspolitiikkaa.

Vuonna 2000 Visuri kirjoitti Kosovon sodasta kirjan, jonka katsottiin kyseenalaistaneen monia yleisiä näkemyksiä sodasta. Vuonna 1997 ilmestynyt Turvallisuuspolitiikka ja strategia on Visurin laatima viisisataasivuinen yleistason perusteos aiheestaan. Visuri on myös suomentanut muutamia saksankielisiä kirjoja. Vuonna 2013 hänet palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla.[2]


Visuri on antanut julkisuudessa puheenvuoroja, joissa hän on suhtautunut kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Visurin mukaan Naton jäsenyys voi lisätä Suomen vaaraa joutua suurvaltojen kiistojen piiriin. Hänen mukaansa liittoutumattomuus sekä aktiivinen toiminta kansainvälisissä järjestöissä on hyvin toimiva turvallisuuspoliittinen linja. Hän näkee Yhdysvaltain johtaman Naton järjestönä vastaavan huonosti suomalaisten tärkeinä pitämiä turvallisuuspoliittisia käsityksiä. Visuri näkee Naton toiminnan painopisteen siirtyvän entistä kauemmas Suomen alueelta ja sen uhkakuvat kuten muslimiterroristit ja Pohjois-Korean ydinaseet niin ikään etäisinä Suomen turvallisuuspolitiikalle. Visuri ei näe Naton tuovan Suomelle mitään etuja, jotka korvaisivat sen tuomat riskit. Visuri pitää tärkeänä, ettei Venäjälle muodostu kuvaa, että Suomi voisi antaa alueitaan kriisitilanteissa sitä vastaan käytettäväksi. Hän pitää Suomen nykyistä aluepuolustukseen pohjautuvaa puolustusratkaisua toimivana.

TeoksetMuokkaa

  • Puolustusvoimat kylmässä sodassa : Suomen puolustuspolitiikka vuosina 1945-1961 (1994)
  • Itämeri: turvallisuuspoliittisia näkemyksiä (1993, toimittanut yhdessä Martti Seppäsen kanssa)
  • Totaalisesta sodasta kriisinhallintaan : puolustusperiaatteiden kehitys läntisessä Keski-Euroopassa (1989)
  • Saksa ja Suomi : pohjoismainen näkökulma Saksan kysymykseen (1992, Tuomas Forsbergin kanssa)
  • Turvallisuuspolitiikka ja strategia (1997)
  • Puolustusvoimat itsenäisyyden turvana (1998)
  • Kosovon Sota (2000)
  • Maailmanpolitiikan muutos ja Suomi: arvio syksyn 2001 terrori-iskujen vaikutuksista (2002)
  • Suomi kylmässä sodassa (2006)
  • Suomi Rauhanturvaajana 1991–2006 (2006, Charly Salonius-Pasternakin kanssa)
  • Suomen sota 1808–1809 (2008, Reima T. A. Luodon ja Heikki Talvitien kanssa)
  • Idän ja lännen välissä - puolustuspolitiikka presidentti Kekkosen kaudella (2010)
  • Maailman muutos ja Suomi (2011)
  • Myrskyn silmässä: Suomi ja uudet kriisit (2011)
  • Mannerheim ja Rytin vaikeat valinnat. Suomen johdon ratkaisut jatkosodan käännekohdassa (2013)
  • Paasikiven Suomi. Suurvaltojen puristuksessa 1944–1947 (2015)
  • Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941, Docendo, 2017 ISBN 978-952-291-388-3
  • Waldemar Erfurth – sotapäiväkirja 1942–1943, toim. ja suom. Pekka Visuri. Docendo, 2018 ISBN 978-952-291-538-2

SuomennoksiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 1175. Visuri, Pekka. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. Tietokirjailijapalkinnot myönnettiin viidelle HS.fi. 26.10.2013. Viitattu 26.10.2013.

Aiheesta muuallaMuokkaa