Paula Porkka
Paula Loviisa Porkka (3. helmikuuta 1914 Teuva – 28. huhtikuuta 2011 Espoo) oli suomalainen toimittaja.[1] Pääosan urastaan hän työskenteli Yleisradion kirjeenvaihtajana.
| Paula Porkka | |
|---|---|
 Toimittajat Mikko Valtasaari ja Paula Porkka Yleisradion parvekkeella Unioninkadun varrella Helsingissä vuonna 1966. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. helmikuuta 1914 Teuva |
| Kuollut | 28. huhtikuuta 2011 Espoo |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | toimittaja |
Porkka oli Yleisradion ensimmäisiä kirjeenvaihtajia. Hän aloitti kirjeenvaihtajantyönsä Genevessä 1950-luvulla. Hän valmistui voimistelunopettajaksi vuonna 1936 mutta meni vuonna 1937 Suomalaisen työn liiton palvelukseen sen tiedotusosastolle. Sotavuodet hän oli kansanhuoltoministeriön tiedottaja. Vuosina 1945–1954 hän oli Viuhkan ja sitten Hopeapeilin päätoimittaja, ja sen jälkeen hän aloitti Yleisradion, Suomen Kuvalehden ja Uuden Suomen yhteisenä kirjeenvaihtajana ensin Genevessä ja siirtyi vuosiksi 1961–1963 Tunisiaan, jossa seurasi Algerian itsenäisyystaistelua. Vuodesta 1966 hän oli kotimaassa radiouutisten ulkomaantoimittaja kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1979. Hän palasi vielä eläkkeelle jäätyäänkin Yleisradion freelancekirjeenvaihtajaksi Geneveen. Tämä toimi kesti vuoteen 1985.[2]
Porkka sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 1978.
Porkka julkaisi muistelmansa Eurooppa – meno-paluu vuonna 1989.
Teokset muokkaa
- Eurooppa – meno-paluu. WSOY, 1989. ISBN 951-0-15557-8
Lähteet muokkaa
- ↑ Kuka kukin on 1978, s. 746. Helsinki 1978. ISBN 951-1-04755-8
- ↑ Lautela, Yrjö – Reime, Hannu: Kirjeenvaihtaja raportoi kylmästä sodasta. Helsingin Sanomat 27.5.2011, s. C 8. Artikkelin verkkoversio.