Avaa päävalikko
Myös kurkia näkee toisinaan levähtämässä Paukanevalla

Paukaneva on neva Seinäjoella, Nurmon keskustasta länteen. Se rajoittuu lounaassa Alajoen peltoaukeaan ja lännessä Seinäjoen suuosan oikaisu-uomaan. Nevan pohjoisosaa halkoo tie, niin sanottu Kiikun suora. Paukanevan kaakkoisreunalla kulkee Pohjanmaan rata. Alueella sijaitsee näkötorni ja vuonna 2000 valmistunut pitkospuureitti, joka toimii luontoretkeilyreittinä.

Nevan lajistoMuokkaa

Paukanevan kasvillisuus on suon tyypille ominaisesti karua: rahka- ja lyhytkortista nevaa sekä keidasrämettä ja isovarpuista rämettä. Nevan linnusto on sangen runsasta. Paukanevalla pesii muun muassa iso- ja pikkukuoveja sekä monia lokkilajeja. Muuttoaikana neva toimii levähdyspaikkana joutsenille ja hanhille.

HistoriaaMuokkaa

Paukanevan ympäristön peltoaukeat, kuten Pajuneva ja koko lounaispuolen Alajokilakeus, on saatu viljelyskäyttöön kydöttämällä eli polttamalla nevoja jo 1700-luvulla. 1860-luvun nälkävuosien seurauksena koko Paukaneva pyrittiin saamaan viljeltäväksi. Kruunu avusti nevan ojittamisessa, mutta työ osoittautui mahdottomaksi suon märkyyden takia. Alueella on harjoitettu 1700- ja 1800-luvuilla myös tervanpolttoa.

1700-luvun alussa Paukanevalle rakennettiin pitkospuureitti samassa yhteydessä Nurmon saarnashuoneen kanssa. Pitkospuita pitkin seinäjokelaiset, joilla ei ollut omaa kirkkoa, pääsivät Nurmoon. Pitkospuut tuhoutuivat vuonna 1752 suuressa metsäpalossa.

Sisällissodan aikana 1918 niin sanotuissa Paukanevan teloituksissa suon laidalla ammuttiin ainakin 27 vangittua punakaartilaista. Teloitetut haudattiin nevaan, josta 20 vainajan ruumiit kaivettiin ylös vielä saman vuoden aikana. Osa teloitetuista lepäsi suohaudassaan aina vuoteen 1944, minkä jälkeen heidät siirrettiin Nurmon hautausmaalle. Paikalle on myöhemmin pystytetty muistomerkki.

Paukanevalle on EU:n avustuksella rakennettu pitkospuut, laavu sekä lintutorni.

Aiheesta muuallaMuokkaa

LähteetMuokkaa