Parsuna (lat. persona) on Venäjällä 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Sitä voidaan pitää välivaiheena perinteisten ikoneiden ja realistisempien muotokuvien välillä. Parsunat pitäytyvät vielä ikonien kaksiulotteiseen tyylissä, ja niistä näkyy kokemattomuus naturalistisen kuvaustavan käytössä. Parsunoita alettiin tehdä muistoiksi ajan maallisista henkilöistä, kun perinteinen ikonimaalaus alkoi rappeutua. Myöhemmin 1700-luvulla länsieurooppalainen tyyli tuli yhä hyväksytymmäksi. [1]

Tuntemattoman maalarin parsuna Iivana Julmasta, 1500-luvun loppu.

Kuten ikoni, parsuna maalattiin tavallisesti puulevylle. Toisin kuin ikoni, parsuna esitti tavallista ja elävää ihmistä. Hahmo on maalattu jäykästi viivaperspektiiviin, ikään kuin kiinnittäen ja kunnioittaen kuvatun henkilön muistoa.[2]

Kuuluisia parsunoita ovat Iivana Julma (1500-luvun loppu), hänen poikansa Fjodor I (1500-luvun loppu) ja ruhtinas Mihail Skopin-Šuiski (1600-luku). [3]

Moderni parsuna

muokkaa

Venäjällä kehittyi Neuvostoliiton jälkeen parsunatyyppi, jossa oli vaikutteita niin ikonimaalauksesta kuin modernismista.

Parsunoita

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa