Pagai
Pagai (door.kreik. Παγαί, Pāgai, lat. Pagae) eli Pegai (joon.kreik. Πηγαί, Pēgai; lat. Pegae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Megariissa Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Mándra-Eidyllían kunnan Káto Alepochórin kylän paikalla.[4][5][6]
| Pagai | |
|---|---|
| Παγαί | |
| Sijainti | |
  Pagai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Káto Alepochóri, Mándra-Eidyllía, Länsi-Attika, Attika |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Megaris |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede muokkaa
Pagai oli rakennettu kukkulalle, joka sijaitsi lähellä Korintinlahteen kuuluvan Alkyonidienlahden rantaa. Se oli Megaran kaupungin satama Megaran kannaksen länsirannikolla eli Korintinlahden puolella, ja se oli Megariin toiseksi tärkein kaupunki keskuskaupungin jälkeen. Strabonin mukaan kaupunki sijaitsi kannaksen kapeimmalla kohdalla, ja etäisyys Pagaista toisen puolen eli Saroninlahden rannikon Nisaiaan oli 120 stadioninmittaa.[3][7] Kaupunki sijoitetaan nykyiseen Káto Alepochóriin noin 20 kilometriä nykyisestä Mégarasta luoteeseen.[8] Sen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula, jolla nykyisin sijaitsee Elävöittävän lähteen (Zoodóchos Pigí) kirkko.[9]
Pagain kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Pagaista pohjoiskoilliseen sijaitsi Aigosthena, ja sen ja Pagain välissä pieni Panormoksen satamakaupunki, joka oli Pagain ja Aigosthenan kiistelyn kohteena.[6][8]
Historia muokkaa
Pagain arvellaan olleen poliksena Megaran alaisuudessa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Pagaios (Παγαῖος).[1][3] Kaupungilla oli strategista merkitystä erityisesti 400-luvulla eaa. peloponnesolaissodan aikana ja alla. Kun megaralaiset liittyivät Ateenan puolelle vuonna 455 eaa., ateenalaiset perustivat Pagaihin varuskunnan ja käyttivät sen satamaa tehdessään sotaretkiä Peloponnesoksen pohjoisrannikolle.[3][8][10] Ateenalaiset pitivät kaupunkia hallussaan jonkin aikaa vielä senkin jälkeen kun megaralaiset kapinoivat heitä vastaan vuonna 454 eaa., mutta samana vuonna tehdyssä kolmikymmenvuotisessa rauhassa he luovuttivat paikan megaralaisille.[3][11] Peloponnesolaissodan aikaan vuonna 424 eaa. Pagai oli Megarasta paenneen aristokraattisen puoluekunnan hallussa.[3][12]
Pagai sai itsenäisyyden hellenistisellä kaudella 100-luvulla eaa. Se liittyi Akhaian liittoon ja löi omaa rahaa.[8] Strabon kutsuu Pagaita megaralaisten linnoitukseksi.[13] Kaupunki säilyi asuttuna bysanttilaiselle kaudelle saakka, jolloin se mainitaan piispanistuimena.[8]
Rakennukset ja löydökset muokkaa
Pagain kaupunki on ollut ympäröity muurein, jotka ateenalaiset rakensivat noin vuonna 460 eaa. Linnoitusmuurit ulottuivat akropoliilta satamaan. Muureista, torneista ja porteista on löydetty joitakin osia.[1][2][3][9] Pagaissa tiedetään piirtokirjoituslähteiden perusteella olleen teatteri, mutta sitä ei ole löydetty.[14] Kaupungissa oli myös agora.[8] Piirtokirjoitusten perusteella Pagaissa on ollut Apollon Lykeioksen kultti ja näin oletettavasti myös tälle omistettu pyhäkkö.[1] Myös Zeuksen, Artemiin ja Isiksen pyhäköt mainitaan.[8]
Pausanias näki Pagaissa heeros Aigialeukselle omistetun pyhäkön. Aigialeus oli Thebaa vastaan hyökänneitä argoslaisia epigoneja, joka kaatui Glisaksessa, mutta haudattiin Pagaihin. Pausanias näki Pagaihin johtaneella tiellä myös kallion, joka oli täynnään nuolten tekemiä jälkiä. Ne olivat kuulemma peräisin siitä, että Mardonioksen johtama persialainen ratsuväki oli ampunut siihen nuolensa, kun Artemis sai heidät luulemaan sitä kreikkalaisten sotajoukoksi. Tämän tapahtuman muistoksi Pagaissa oli pronssinen Artemis Soteiran patsas.[3][15]
Kaupungin hautausmaita on löydetty muurien ulkopuolelta. Haudat ajoittuvat 400-luvulta eaa. kristilliselle kaudelle 400-luvulle jaa. saakka. Yhden hautausmaan arkeologinen alue sijaitsee akropoliilta noin 450 metriä itään nykyisellä Pyrgárin kukkulalla. Sen haudat ajoittuvat 400-luvulta eaa. hellenistiselle kaudelle.[9][16]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”226. Pagai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”LIMES, ATTICA Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Pegae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pagai Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Pagai (Megarid) 58 Alepochori - Πηγαί ToposText. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b ”58 E1 Pagai”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 334.
- ↑ a b c d e f g Αρχαίες Παγαί (Αλεποχώρι): Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Arkistoitu 30.7.2020. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c Αρχαίες Παγαί (Αλεποχώρι): Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Thykydides: Peloponnesolaissota 1.103, 1.111.
- ↑ Thykydides: Peloponnesolaissota 1.114–115.
- ↑ Thykydides: Peloponnesolaissota 4.66.
- ↑ Strabon: Geografika VIII s. 380, IX s. 400, 409; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.15.6; Pomponius Mela: De situ orbis 3.3.10; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.7 s. 11; Hierokles: Synekdemos s. 645.
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162. Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.41.8, 1.44.4.
- ↑ Hautojen arkeologisen kohteen sijainti: