Megaris ja muut keskisen Kreikan antiikin aikaiset alueet kartalla.
Vuodelta 1795 peräisin oleva kartta, joka kuvaa antiikin aikaista maantiedettä ja jossa näkyy muun muassa Megariin alue.

Megaris (m.kreik. Μεγαρίς, joskus Μεγαρική (γῆ), Megarikē (gē)) oli antiikin Kreikan maakunta. Se käsitti alueen Saroninlahden pohjoisrannalla Korinthian ja Attikan välissä. Megariin keskus oli Megaran kaupunki, johon myös sen nimi viittaa.[1][2]

Nykyisin samasta alueesta käytetään usein nykykreikkalaista nimimuotoa Megarída (Μεγαρίδα). Se kuuluu Länsi-Attikaan, mutta ei enää nykyisin muodosta mitään omaa hallinnollista aluettaan.

Maantiede ja historiaMuokkaa

Megariin luoteispuolella sijaitsi Korinthian eli antiikin aikainen Korintin kaupunkivaltion hallussa ollut alue ja itäpuolella Attika eli Ateenan kaupunkivaltion hallussa ollut alue. Megariiseen kuului osa koillisesta Korintin kannaksesta eli Isthmoksesta, joka yhdistää Manner-Kreikan Peloponnesoksen niemimaahan. Kannaksen kapein kohta oli kuitenkin Korinthiaa.[2] Pohjoispuolisesta Boiotiasta Megariin alueen erotti Kithairon-vuori (nyk. Kithairónas), itäpuolisesta Attikasta puolestaan Kerata-nimellä tunnetut kukkulat ja rajana toiminut Iapis-joki. Megariin leveys itä-länsisuunnassa oli noin 21 kilometriä ja pinta-ala noin 360 neliökilometriä.[2]

Megariin alue oli vuoristoista, ja sen keskiosia hallitsi Geraneia-vuori (nyk. Geráneia). Alueella on vain vähän tasankomaata, ja merkittävin tasanko oli Megaran kaupungin ympärillä. Se tunnettin nimillä Valkoinen tasanko (Leukon pedion, Λευκὸν πεδίον) ja Kimolia (Κιμωλία).[2]

Megariin polikset eli kaupunkivaltiot antiikin aikana olivat Aigosthena, Megara ja Pagai (Pegai).[3] Megariin satama oli sen alaisuuteen kuulunut Nisaia. Alueen muiksi kaupungeiksi tai asutuksiksi mainitaan Falykon, Fibalis, Polikhne, Rhus ja Tripodiskos.[2] Megariin alueeseen kuului aiemmin muun muassa Krommyon, mutta myöhemmin Korintti valtasi sen. Myös Salamiin saari Saroninlahdessa kuului alun perin Megaralle ja Megariin alueseen, mutta 500-luvulla eaa. se päätyi Ateenan vallan alle, mistä lähtien se on ollut Attikaa.[2]

Kreikan itsenäistymisen jälkeen vuodesta 1833 lähtien Megaris (Megarída) oli yksi sittemmin lakkautetuista Kreikan provinsseista. Siihen kuului nykyisten Asprópyrgoksen, Elefsínan, Mándra-Eidyllían ja Mégaran kuntien alue.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Megaris”, Antiikin käsikirja, s. 334. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d e f Smith, William: ”Megara”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  4. Πραγματικός πληθυσμός της Ελλάδος κατά την απογραφή της 17ης Μαρτίου 1991 κατά. νομούς, επαρχίες, δήμους, κοινότητες και οικισμούς dlib.statistics.gr. Viitattu 5.2.2018.