Osmo Alaja
| Osmo Alaja | |
|---|---|
.jpg) Osmo Alaja vuonna 1965 |
|
| Mikkelin hiippakunnan piispa | |
|
1959–1978
|
|
| Edeltäjä | Martti Simojoki |
| Seuraaja | Kalevi Toiviainen |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Osmo Viktor Johannes Alaja |
| Syntynyt | 26. tammikuuta 1915 Helsinki |
| Kuollut | 30. kesäkuuta 2001 (86 vuotta) Tampere |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | piispa |
| Vanhemmat |
Oskar Alander Ellen Törnwall |
| Puoliso | Aune Elina Torikka ( 1937) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
pappisvihkimys (1937) teologian tohtori (1944) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Osmo Viktor Johannes Alaja (vuoteen 1935 Alander, 26. tammikuuta 1915 Helsinki – 30. kesäkuuta 2001 Tampere) oli Mikkelin hiippakunnan piispa lähes yhdeksäntoista vuoden ajan 1959–1978. Alaja vihittiin papiksi 1937, ja hän toimi muun muassa Kymin seurakunnan kappalaisena 1944–1952 ja kirkkoherrana 1952–1955 sekä Turun tuomiorovastina 1955–1959 ennen kuin päätyi Mikkelin piispaksi.[1]
Osmo Alajan vanhemmat olivat kirkkoherra, opettaja, kirjailija ja teologian tohtori Oskar Alander ja Ellen Helena Törnwall.[2] Alajan taustayhteisö oli herännäisyys.[3] Nuoruudessaan hän oli lahjakas aitajuoksija.[4]
Ura pappina
muokkaaSotilaspappi
muokkaaOsmo Alaja osallistui nuoruudessaan antaumuksella Akateemisen Karjala-Seuran toimintaan. Alaja toimi talvisodan aikana JR 12:n sotilaspappina. Vaikea haavoittuminen jatkosodan alussa, heinäkuussa 1941, merkitsi Alajalle rintamapalveluksen loppumista.[5]
Seurakuntapappina
muokkaaHaavoittumisensa jälkeen Alaja jatkoi opintojaan ja väitteli teologian tohtoriksi 1944. Vuonna 1942 Alaja lähti mukaan Asevelipapit ry:n toimintaan. Alaja painotti pappisurallaan seurakuntatyötä tavallisen kansan parissa korkeakirkollisten muotojen kuten liturgiamenojen sijaan.[6][3][5] Sodan jälkeen Alaaja toimi Kymin seurakunnan kappalaisena ja myöhemmin kirkkoherrana. Alaja piti Martti Simojoen tavoin tärkeänä kirkon ja työväenliikkeen suhteiden parantamista. Alaja valittiin 1950-luvun puolivälissä Turun tuomiorovastiksi.[5]
Mikkelin piispa (1959–1978)
muokkaaAlaja nimitettiin myöhemmin Mikkelin piispaksi 1959 ja hän jäi eläkkeelle 1. helmikuuta 1978.[6]
Teoksia
muokkaaAlaja julkaisi useita kirjoja, joissa pohdiskellaan kirkon ja uskonnon asemaa ihmisten arkielämässä.
- Piirteitä Tertullianuksen pyhityskäsityksestä. 1944 (väitöskirja)
- Uutta yhteyttä etsimässä. 1945
- Raamatun rivimiehiä. 1948
- Kansankirkko. 1952
- Pyhään temppeliisi päin. 1955
- Keskustelua kirkossa ja kirkon vaiheilla. 1957
- Pientä puhetta papeille ja maallikoille. 1959
- Kutsutut ja valitut. 1962
- Nuorten rippikouluopas. 1965
- Kirkko ja rauhankysymys. 1967
- Sopivalla ja sopimattomalla tavalla. 1970
- Isot lähtivät Israeliin. 1973
- Avaa ovesi, Libanon. 1975
- Isot lähtivät herättäjäjuhlille. 1975
- Isot järjestivät juhannuskirkon. 1976
- Sanat, sanotut ajallansa. 1978
- Vuosi vailla valjaita. 1979
- Näen elämäni näin. 1981
- Anteeksi, kuka olikaan Ilmari Salomies. 1983
- Sanan varassa. 1983
- Siionin juhlaa. 1983
- Jumalan puhetta ihmisten suulla. 1986
- Kaitsijana kaakonkulmalla. 1988
- Suvun sokkeloista. 1990
- Myös isämme uskoivat ennen. 1991
- Uskossa ja toivossa. 1993
- Jumala näki hyväksi. 1995
- Päkniemen päiväkirjaa ja Eteläpuiston elämää. 1997
- Soihdunkantajia ja yliopettajia. 1998
- Vartioitse varustuksia, tähystä tietä. 1999
- Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella. 2000
- Kun se on hupaista ollut. 2000
- Lennä, lennä leppäkerttu. 2001
Lähteet
muokkaa- ↑ Osmo Alaja Mikkelin Hiippakunta
- ↑ Kuka kukin on 1978 : Osmo Alaja
- ↑ a b Kalevi Toiviainen: Alaja, Osmo (1915-2001) Mikkelin piispa Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2012.
- ↑ Alaja, Erkki: Helsingin olympiakisoista 60 vuotta. Helsingin kaupungin liikuntavirasto. 17.4.2013. Arkistoitu 29.4.2013.
- ↑ a b c Jalovaara, Ville: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962, s. 27. (Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 200) Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2007. ISBN 978-952-5031-39-3
- ↑ a b Kojo, Pauli: Mitä Missä Milloin 1979, s. 97. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2