Vanadaatti
Vanadaatti-ioni on vanadiinin oksianioni, jossa vanadiini esiintyy hapetusluvulla +V. Tyypillisimmät vanadaatti-ionit ovat metavanadaatti (VO3-), ortovanadaatti (VO43-) ja pyro- eli divanadaatti (V2O74-). Myös jonkin näistä anioneista sisältäviä ioniyhdisteitä kutsutaan vanadaateiksi.[1][2]
Ominaisuudet muokkaa
Vanadaatteja muodostuu esimerkiksi käsiteltäessä divanadiinipentoksidia emäksisellä liuoksella tai saostamalla. Liuoksissa ne ovat stabiileja emäksisissä olosuhteissa. Teknisesti tärkeimmät ovat ammoniummetavanadaatti, natriummetavanadaatti ja kaliummetavanadaatti. Puhtaina vanadaatit ovat värittömiä tai hieman kellertäviä.[1][2][3]
- V2O5 + 2 NaOH → 2 NaVO3
Ortovanadaattianioni on muodoltaan tetraedri ja pyrovanadaatti-ioni muodostuu kahdesta vanadiinin ja hapen muodostamasta tetraedristä, joilla on yhteinen kulma. Metavanadaattien rakenne on monimutkaisempi ja ne muodostavat ketjuja. Näiden lisäksi tunnetaan myös polyvanadaatteja ja peroksovanadaatteja.[1][2]
Biokemialliset ominaisuudet muokkaa
Vanadaatti-ionilla on insuliinin kaltainen verensokeria alentava vaikutus. Sillä voi olla myös merkitystä rasva-aineenvaihdunnassa sillä suuret pitoisuuet estävät kolesterolin synteesiä. Vanadaatti-ioni inhiboi voimakkaasti ATPaasin, kinaasien ja fosforylaasien toimintaa. Se muistuttaa rakenteeltaan fosfaatti-ionia ja sitoutuu fosfaattiryhmiä siirtäviin entsyymeihin. Vanadaatti aktivoi proteiinikinaasi A-entsyymiä eli cAMP-riippuvaista proteiinikinaasia.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 435. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c Mike Woolery :Vanadium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 05.07.2011
- ↑ Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller & Siegfried Sattelberger: Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 05.07.2011
- ↑ David E. Metzler,Carol M. Metzler: Biochemistry: the chemical reactions of living cells, s. 889. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-492540-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 05.07.2011). (englanniksi)