Ammoniummetavanadaatti
Ammoniummetavanadaatti (NH4VO3) on ammonium- ja metavanadaatti-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Ainetta käytetään katalyyttinä, analyyttisenä ja valokuvausreagenssina sekä värjäyksessä.
| Ammoniummetavanadaatti | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NH4VO3 |
| Moolimassa | 116,982 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoisia kiteitä[1] |
| Sulamispiste | 200 °C (hajoaa) |
| Tiheys | 2,326 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | 0,52 g/100ml (15 °C)[1] |
Ominaisuudet muokkaa
Huoneenlämpötilassa ammoniummetavanadaatti on valkoista kiinteää ainetta, joka liukenee melko huonosti veteen. Paremmin se liukenee ammoniakkiin ja etanoliamiiniin ja dietanoliamiiniin. Kuumennettaessa se alkaa hajota 70 °C:n lämpötilassa ja lopullisesti se sulaa ja hajoaa 200 °C:n lämpötilassa.[1][3]
Valmistus muokkaa
Koska ammoniummetavanadaatti liukenee suhteellisen heikosti veteen, voidaan sitä valmistaa saostamalla. Tämä tapahtuu alkalimetallin metavanadaattisuolan, esimerkiksi natriummetavanadaatin, ja ammoniumkloridin tai ammoniumsulfaatin välisellä reaktiolla.[1][3]
- NaVO3 (aq) + NH4Cl (aq) → NH4VO3 (s) + NaCl (aq)
Käyttö muokkaa
Ammoniummetavanadaattia käytetään katalyyttinä, divanadiinipentoksidin valmistuksessa, valokuvien kehittämisessä reagenssina, villan värjäyksessä peittausaineena, valmistettaessa musteita ja keltaisia zirkonium- ja vanadiinioksidipohjaisia väriaineita, vanadiinin metallurgiassa ja kemiallisessa analyysissä.[1][3][2][4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 436. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b Mike Woolery: Vanadium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 11.11.2010
- ↑ a b c Günter Bauer, Volker Günther, Hans Hess, Adreas Otto, Oskar Roidl, Heinz Roller & Siegfried Sattelberger: Vanadium and Vanadium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 11.11.2010
- ↑ S. Gangolli: The Dictionary of Substances and Their Effects, s. 271. RSC Publishing, 1999. ISBN 978-0-85404-813-7. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.11.2010). (englanniksi)