Tämä artikkeli käsittelee Mira-tähteä. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Mira (Omikron Ceti /ο Cet /ο Ceti) on Valaan tähdistössä sijaitseva kirkkaudeltaan muuttuva tähti, joka on myös kaksoistähti.

Mira
Mira ja sen kumppani Hubblen kuvaamana
Mira ja sen kumppani Hubblen kuvaamana
Nimen alkuperä lat. ihmeellinen tai ällistyttävä
Bayerin designaatio Omikron Ceti, o Ceti, o Cet, omi Cet
Flamsteedin designaatio 68 Ceti, 68 Cet
HD-designaatio HD 14386
Muut designaatiot HR 681,SAO 129825, BD -3 353, WDS 02193-0259Aa, ADS 1778A, Mira B on VZ Ceti
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus 2,0–10,1, vaihtelee mm 331,96 päivän jaksossa korkeudella 8,1, muitakin jaksoja on. Mira B: 9,5–12,0 mv
Absoluuttinen kirkkaus 0,93 max? Mv
Valovoima 15000 max/? LO (aurinkoa) aurinkoa
Spektriluokka M7IIIe (M5.5e-9e III), DA (valkoinen kääpiö)
Väri-indeksi B-V 1,42 U-B 1,09, lähellä maksimia, ovat erilaisia vaihtelevilla kirkkauksilla.
Lämpötila keskim 2200/? K K
Massa 15,7 MO (aurinkoa) M
Säde 700 RO (aurinkoa) R
Muuttujatyyppi Sykkivä, pitkäjaksoinen Mira-tyyppiä
Pyörimisnopeus ? km/s
Metallipitoisuus ?
Ikä ? milj. v
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö Valas Cetus
Rektaskensio (J2000) 02h 19m 20.79s
Deklinaatio (J2000) -02° 58′ 39.5″
Etäisyys 418 valovuotta (128,15 pc parsekia)
Parallaksi 7,79 ± 1,23 mas mas
Säteisnopeus +63,8 km/s km/s km/s
Ominaisliike RA: 10,33 mas/yr
dekl.: -239,48 mas/yr mas/v

Ominaisuudet muokkaa

 
Hubble-avaruusteleskoopin ottamassa kuvassa näkyy Mira A:n epäsäännöllinen muoto
 
Miran ympärillä oleva kaasuvaippa ja kaasupyrstö.

Mira on pitkäjaksoisten Mira-tyyppisten tähtien prototyyppi. Sitä alettiin epäillä kaksoistähdeksi jo 1918, ja vuonna 1923 Robert Grant Aitken havaitsi Mira B:n optisesti.

Mira A on asymptoottihaaraan kuuluva sykkivä punainen jättiläinen. Mira B on valkoinen kääpiö, jonka ympärillä on kaasurengas. Ne muodostavat symbioottisen kaksoistähden, missä Mira A menettää avaruuteen ainettaan, joka kertyy Mira B:n pinnalle. Tähtien välinen etäisyys on tällä hetkellä noin 70 AU.

Vuonna 2007 ajateltiin, että Mira B on oranssi pääsarjan tähti,[1] mutta vuonna 2010 julkaistiin havaintoja, jotka tukevat käsitystä, että se on sittenkin valkea kääpiö.[2]

Mira on ainoa tunnettu tähti, jolla on komeettamainen pyrstö, pituudeltaan noin 13 valovuotta. Se on muodostunut Miran menettämästä aineesta ja tähtienvälisestä kaasusta, jonka läpi Mira kulkee poikkeuksellisen suurella nopeudella (n. 130 km/s).[3]

Historia muokkaa

Mira on ensimmäinen varmuudella tunnistettu muuttuva tähti. David Fabricius havaitsi vuonna 1596 sen ensin kirkastuvan ja sitten himmenevän näkymättömiin. Hän piti sitä ensin novana, mutta havaitsi sen uudelleen 1609.[4] Vuonna 1638 Johannes Holwarda havaitsi tähden yhdentoista kuukauden mittaisen jakson, ja 1662 Johannes Hevelius antoi sille nimen Mira (latinaksi 'ihmeellinen' tai 'ällistyttävä'). Ismaël Bullialdus laski Miran jakson olevan 333 päivää, mikä on vain hieman enemmän kuin nykyinen 332 päivää. Bullialduksen havainto on voinut olla tarkka, koska Miran jaksollisuuden tiedetään vaihtelevan hieman.

Lähteet muokkaa

  1. First Planet-Forming Disk Found in the Environment of a Dying Star 2007. Keck Observatory. Viitattu 29.4.2012. (englanniksi)
  2. Sokoloski & Bildsten: Evidence for the White Dwarf Nature of Mira B. Solar and Stellar Astrophysics, 2010. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2012. (englanniksi)
  3. D. Cristopher Martin et al.: A turbulent wake as a tracer of 30,000 years of Mira's mass loss history. Nature, 2007, nro 7155, s. 780–783. PubMed:17700694. doi:10.1038/nature06003. Bibcode:2007Natur.448..780M. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.4.2023.
  4. Dorrit Hoffleit: History of the Discovery of Mira Stars. The Journal of the American Association of Variable Star Observers, 1997, 25. vsk, nro 2, s. 115-136. Bibcode:1997JAVSO..25..115H. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 29.4.2023.

Aiheesta muualla muokkaa



Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.