Wikipedia

Nordtank

säiliöautojen ja tuulivoimalaitosten valmistaja, joka on fuusioitunut Miconin kanssa vuonna 1997

Nordtank A/S eli Nordtank Energy Group (NEG) oli vuonna 1962 perustettu säiliöautojen valmistaja ja vuosina 1980–1997 se oli myös itsenäinen tuulivoimaloiden valmistaja. Yhtiön omisti Thorkild Rørbæk Jensen, joka yhdessä Peder Mørupin ja Erik Ørum Nielsenin kanssa kehittivät oman tuulivoimalaitoskonseptin. Jo vuonna 1979 yhtiö rakensi ensimmäisen tuulivoimalansa, jonka teho oli 22 kilowattia. Voimaloiden myyntiä varten perustettiin T. Rørbæk Jensen A/S, joka alkoi markkinoida voimaloita yksityiskäyttöön. Yhtiön nimeksi muutettiin myöhemmin Nordtank A/S. Nordtank hyödynsi taitoaan valmistaa putkimaisia säiliöitä ja sovelsi sitä ensimmäisen tuulivoimaloiden torniin. Yhtiöstä kehittyi yksi Tanskan johtavia tuulivoimalaitosten valmistaja, mutta vuonna 1982 Peder Mørup erosi yhtiöstä perustaen toisen myös tuulivoimaan keskittyvän Miconin. Miconin tuulivoimalaitokset muistuttivat Nordtankin voimaloita ilmeisestä syystä. Vuonna 1997 Micon ja NEG fuusioituivat muodostaen NEG Miconin, joka jatkoi tuulivoimaloiden tuottamista uudella nimellään. Vuonna 1999 yhtiö osti toisen tuulivoimalavalmistajan Wind Worldin. Lopulta, vuonna 2004, tanskalainen Vestas osti NEG Miconin eikä sen voimaloita markkinoitu enää sen omalla nimellä. Vaikka yhtiön toiminta alkoi Tanskassa ja sen voimaloita myytiin myös Tanskan naapurimaihin, olivat Yhdysvaltojen valtion tukemat markkinat yhtiön kasvun perusta. Yhdysvaltioihin meni suuri osa yhtiön tuotteista, mutta kun valtion tuki päättyi, romahtivat Yhdysvaltojen markkinat ja yhtiön tuloskunto heikkeni. Siihen vastattiin fuusioitumalla Miconin kanssa.[1][2]

Nordtank A/S
Perustettu 1962
Lakkautettu 2004 (ostaja Vestas)
Toimitusjohtaja Thorkild Rørbæk Jensen
Toimiala uusiutuva energia
Tuotteet tuulivoimalaitos
Nordtankin valmistama Huikun voimala kuvattuna vuonna 2008. Voimalassa on Vattenfallin nimi.

Tuulivoimalaitoksia muokkaa

Nordtankin tuulivoimaloita markkinoitiin nimellä NTK, jonka jäljessä oli kapasiteettia eli tehoa merkitsevä numero ja toisinaan kauttaviivalla erotettu tuuliturbiinin halkaisijaa täysinä metreinä tarkoittava luku (esimerkiksi NTK 150/26). Ensimmäisissä malleissa siivet oli valmistanut tanskalainen Økær, joissakin käytettiin hollantilaisen Storkin siipiä, mutta lopuksi vuoden 1986 jälkeen siivet toimitti LM Glasfiber. Ensimmäiset mallit olivat [1] (viittaukset merkitsevät Suomessa käytettyjä malleja [3])

NTK11, NTK22, NTK30, NTK55, NTK65 [a], NTK75, NTK99, NTK100, NTK130, NTK145 ja NTK150 (vuonna 1989).

Myöhemmin laitoskoko alkoi kasvaa, jolloin saatavilla oli esimerkiksi vielä [4]

NTK150XLR, NTK200, NTK300 [b][c][d][e][f], NTK450, NTK500 [g][h], NTK600 [i] ja NTK1500.

Suomessa muokkaa

Nordtankin tuulivoimalaitoksien tuotannon huippuvaiheen aikana tuulivoimalaitoksia ostettiin Suomeen jonkin verran. Nordtankin voimalaitoksia ostetaan nykyään vielä Suomeen mutta kuitenkin käytettyinä, sillä ne ovat olleet hyvin kestäviä. Lähteistä löytyvät maininnat on merkitty lähdeviittauksin ylempänä lueteltujen mallien perään. Korsnäsissä aloitti marraskuussa 1991 neljä NTK200, joista yksi pysäytettiin heinäkuussa 2009 ja muut 2017. Niiden lisäksi toiminnassa on voimaloita ainakin (vuoden 2023 tilanne) Vampulan tuulivoimapuistossa, jossa on kolme NTK300-mallia, Biolanin tuulivoimalaitos, jossa toimii yksi NTK500-malli, ja Santionvuoren tuulivoimalaitos, jossa on yksi NTK75-malli.

Huomioita muokkaa

VTT:n julkaisemissa vuoden 2004 ja 2009 tuulivoimatuotannon vuositilastoissa on seuraavia mainintoja [3][5][6]:

  1. ↑ Paljasselällä toimi vuosina 1991–2002 ja sittemmin Jalasjärvellä vuodesta 2003 alkaen 65 kilowatin voimalaitos.
  2. ↑ Siikajoella aloitti huhtikuussa 1994 kaksi NTK300, jotka pysäytettiin vuonna 2015.
  3. ↑ Kalajoella aloitti huhtikuussa 1993 kaksi NTK300, jotka pysäytettiin lokakuussa 2006.
  4. ↑ Kemissä aloitti elokuussa 1993 kolme NTK300.
  5. ↑ Porin Reposaaressa aloitti syyskuussa 1993 yksi NTK300, joka pysäytettiin vuonna 2016.
  6. ↑ Hailuodon Marjaniemessä aloitti huhtikuussa 1995 kaksi NTK300 ja huhtikuussa 1994 Huikussa ja Marjaniemessä kaksi NTK500, joista kolme pysäytettiin vuonna 2014 ja viimeinen vuonna 2015.
  7. ↑ Kuivaniemen Vatungissa aloitti elokuussa 1995 yksi NTK500.
  8. ↑ Iin Laitakarissa aloitti tammikuussa 1997 yksi NTK500, joka pysäytettiin vuonna 2009.
  9. ↑ Siikajoella aloitti huhtikuussa 1997 kaksi NTK600, jotka pysäytettiin vuonna 2015.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Danish Turbine makes 1975 - 1985 windsofchange.dk. Tanska: Winds of Change. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
  2. ↑ Wind energy ~ A natural Solution (PDF) windsofchange.dk. 4.8.1994. Tanska: Nordtank. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) (Vuosiraportti 2004) vttresearch.com. 2005. Helsinki: Valtion Tieteellinen Tutkimuskeskus. Viitattu 14.12.2023.
  4. ↑ Nordtank www.thewindpower.net. 23.9.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 14.12.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Holttinen, Hannele: Tuulivoiman tuotantotilastot (PDF) vuosiraportti 2009. 2010. Helsinki: Valtion tieteellinen tutkimuskeskus. Viitattu 14.12.2023.
  6. ↑ Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 6/2023. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 14.12.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nordtank&oldid=22089420”